Tartuntatautien historia on yhtä pitkä kuin ihmisen ja eläimen yhteiselo. Tämän viikon Tiedelinjan lähetyksessä sukellettiin tartuntatautien historiaan. Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari.
Euroopan ja maailman historian tutkimus on lähtökohtaisesti kansainvälistä ja ylirajaista. Vahvuutemme on monipuolinen Euroopan ja muun maailman historian tuntemus, joka auttaa ymmärtämään globalisoitumista ja eurooppalaisen maailman suhdetta muihin kulttuureihin. Myös suomalaisten yhteydet maailmalle on tutkimusteemojamme.
Euroopan ja maailman historian oppiaine tekee laajaa yhteistyötä niin yliopistoyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Läheisiä yhteistyökumppaneitamme ovat oman laitoksen ja tiedekunnan oppiaineet, Turun yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineet ja muut suomalaiset yliopistot sekä monialaiset verkostot ja organisaatiot, joissa olemme mukana edistämässä kansainvälisen historian tutkimusta ja merkitystä yhteiskunnassa. Tutkimushankkeet ja yksittäiset tutkijat toimivat lisäksi lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa.
Euroopan ja maailman historian maisterikoulutus tuottaa kansainvälisen historian asiantuntijoita. Opinnot tarjoavat monipuolisia valmiuksia aloille, jotka edellyttävät eri yhteiskuntien ja kulttuurien tuntemusta. Opinnot pätevöittävät myös tiedon analysointiin ja kirjalliseen työskentelyyn liittyviin viestintäalan tehtäviin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Euroopan ja maailman historian oppiaineen vahvuutena on sekä monipuolinen Euroopan historian että globaalien ilmiöiden tarkastelu. Oppiaineen nimi oli 31.12.2023 asti yleinen historia.
Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa kysytään, miten tekomme ja tekemättä jättämisemme tänään vaikuttavat maailmaan ja ihmiskuntaan huomenna. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 22.–24.8. ja sen teema on ”Burden/Skuld”.
Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen tutkijat ovat toteuttaneet osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa tutkimuskatsauksen, jossa tulkitaan uudelleen kaupungin kehitystarinaa pääkaupunkiaseman menettämisen 1812 ja vuoden 1827 palon jälkeen.
Turun yliopiston yleisen historian tutkijoiden toimittamassa kirjassa selvitetään, miten eri tavoin eläimet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat pohjoisiin, kehittyneisiin yhteiskuntiin.
Turun yliopiston yleisen historian oppiaine toteuttaa osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa Turku/Åbo1800-tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on tehdä ensimmäistä kertaa nykyaikaiseen historiantutkimukseen perustuva kokonaistulkinta 1800-luvun turkulaisista kulttuurin ja talouden toimijoista. Tutkijat toivovat kaupunkilaisilta yhteydenottoja ja osallistumista yksityisaineistojen kartoittamiseksi.