Asiasana: FinnBrain

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Äidin masennusoireilu voi olla yhteydessä lapsen aivojen valkean aineen kehitykseen (Väitös: LL Venla Kumpulainen, 28.3.2024, psykiatria)

Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.

Äidin raskaudenaikainen terveys heijastuu lapsen aivokuoren rakenteeseen vielä viisivuotiaana (Väitös: LL Elmo Pulli, 28.10.2023, psykiatria)

Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.

Miten tukea lapsen mielenterveyttä, oppimista ja hyvän elämän rakentumista?

27.09.2023

Aikuisten tehtävänä on tarjota riittävän kasvun ja kehityksen eväät kaikille lapsille. Ratkaisut ongelmiin pitää etsiä yhteistyössä: lasten ja nuorten oppimis-, mielenterveys- ja hyvinvointiongelmien kasvua ei pysäytetä vain yhden tieteenalan tai palvelusektorin keinoin, kirjoittaa professori Riikka Korja Turun yliopistosta.

Siirtymävaihe kotihoidosta varhaiskasvatukseen haastaa lapsen ja vanhemman

23.08.2023

Lapsen ensimmäiseen siirtymään kotihoidosta varhaiskasvatukseen tulee kiinnittää huomiota paitsi lapsen myös vanhemman näkökulmasta, osoittavat kaksi Turun yliopistossa tehtyä tutkimusta. FinnBrain-tutkimus osoitti, että pienten lasten sosiaaliset taidot olivat samalla tasolla olivatpa he kotihoidossa tai varhaiskasvatuksessa. Sote-akatemiassa tehty tutkimus osoitti, että siirtymävaihe herättää vanhemmissa pohdintaa, tunteita ja eläytymistä lapsen tuleviin kokemuksiin.

Äidin vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus suojaa lapsen varhaista kehitystä (Väitös: PsM Eeva Holmberg, 16.6.2023, psykologia)

Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.

Merkittävä kansainvälinen kongressi Turussa raskausajan ja varhaislapsuuden vaikutuksista lapsen kehitykseen ja terveyteen

06.06.2023

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lasten aivojen kehitystä selvittävä turkulainen FinnBrain-tutkimushanke järjestää 2. kansainvälisen kongressin aiheena Prenatal and Early Life Stress - Implications for Later Childhood Development and Health. Toivotamme myös median tervetulleeksi laajaan kansainväliseen kongressiimme, joka järjestetään Ruissalon telakalla (Hevoskarintie 23, Turku) 7.-9.6.2023.

INITIALISE liikkeelle – tutkimuskohteena immuunijärjestelmän kehityksen varhaisvaiheet

28.04.2023

Lapsen immuunijärjestelmän kehityksestä tiedetään jo jonkin verran, mutta kokonaiskuva on vielä puutteellinen. INITIALISE-tutkimusprojekti aikoo selvittää, kuinka ihmisen puolustusjärjestelmä rakentuu ennen syntymää ja pian sen jälkeen. Projektin tutkijat kokoontuivat 24.-26. 4. 2023 Turun yliopistossa aloituskokoukseensa ja ensimmäiseen symposiumiinsa.

Varhaislapsuuden elinympäristön vihreys ei suojaa atooppiselta ihottumalta

18.04.2023

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kotia ympäröivä vihreys ei näyttäisi suojaavan lasta atooppiselta ihottumalta. Sen sijaan havu- ja sekametsien läheisyys sekä maaseutumainen elinympäristö saattavat olla yhteydessä kohonneeseen atooppiseen ihottuman riskiin. Vaikutus näkyi erityisesti lapsilla, jotka olivat syntyneet keväällä.