Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Veren rasvahappokoostumus kertoo kardiometabolisten sairauksien riskistä (Väitös: FT Jari Kaikkonen, 26.2.2021, kansanterveystiede sekä kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede) 

Veren seerumin rasvahappokoostumus on yhteydessä kardiometabolisiin riskitekijöihin, käy ilmi FT Jari Kaikkosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan prosenttiosuudet olivat suurempia henkilöillä, joilla oli kohonnut kardiometabolisten sairauksien riski. Vastaavasti monityydyttymättömän rasvan, omega-6-rasvan ja erityisesti linolihapon osuudet olivat näillä henkilöillä pienempiä.

Alaraajoja tukkivan valtimotaudin hoito on monipuolistunut – amputaatiot ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi (Väitös: LL Veikko Nikulainen, 15.1.2021, kirurgia)

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa ihmistä kärsii alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, ja määrä on nousussa väestön ikääntymisen myötä. LL Veikko Nikulainen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten tätä pahimmillaan alaraajan amputaatioon johtavaa tautia hoidetaan Suomessa 2000-luvulla.

Sepelvaltimoiden yhdistelmäkuvantaminen ohjaa rintakipupotilaan tehokkaasti oikeaan hoitoon (Väitös: LL Iida Stenström, 18.12.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) ja positroniemissiotomografian (PET) yhdistelmä vaikuttaa rintakipupotilaan jatkotutkimuksiin. LL Iida Stenströmin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että yhdistelmäkuvantamisen tuottama tieto ohjaa tehokkaasti jatkotutkimuksia, kuten kajoavan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyttöä.

Väittelijä löysi uusia lupaavia sydänsairauksien hoitokohteita (Väitös: LL Juho Heliste, 27.11.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.

Ravitsemustekijät ja ylipainon määrä vaikuttavat vakavasti ylipainoisten lasten ja nuorten kardiometabolisten sairauksien riskiin (Väitös: MD Christoph Saner, 20.11.2020, sisätautioppi)

MD Christoph Saner tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipainoon vaikuttavia tekijöitä ja ylipainon haitallisia terveysvaikutuksia vaikeasti ylipainoisten australialaisten lasten ja nuorten kohortissa. Tutkimuksen perusteella proteiinien osuus ruokavaliossa olisi käänteisesti yhteydessä kokonaisenergian saantiin. Murrosikäisillä pojilla ylipainon vaikeusaste taas oli yhteydessä veren metabolomisiin profiileihin, jotka liittyvät sydän- ja verisuonitautien ennusteeseen aikuisiässä.

Lapsuuden sosioekonominen asema ennustaa aikuisiän kardiometabolista terveyttä (Väitös: LL Elina Puolakka, 30.10.2020, sisätautioppi)

Korkeampi lapsuuden sosioekonominen asema on yhteydessä joustavampiin valtimoihin sekä sydämen vasemman kammion pienempään massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. LL Elina Puolakan tutkimus osoittaa, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä myös matalampaan metabolisen oireyhtymän riskiin ja terveellisempiin elintapoihin aikuisuudessa. 

Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Säteilyn käyttö kardiologiassa on monipuolistunut ja tuonut uusia mahdollisuuksia (Väitös: FL Jukka Järvinen, 28.8.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Säteilyn käyttö kardiologisissa toimenpiteissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana edistynyt huomattavasti, ja sepelvaltimotoimenpiteiden annostasot ovatkin aikaisempaan kansalliseen selvitykseen nähden pienentyneet huomattavasti. Tämä käy ilmi FL Jukka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.