Asiasana: pet-kuvantaminen

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Elimistön opioidijärjestelmä säätelee ihmisen sosiaalista käyttäytymistä (Väitös: LL Sandra Manninen, 28.9.2019, psykiatria)

Kestävät sosiaaliset suhteet eli kiintymyssuhteet ovat merkittävä osa elämää. Niistä saatu mielihyvä auttaa monella tavalla yksilöä selviytymään paremmin elämän eteen tuomista haasteista ja vastoinkäymisistä. Elimistön oman opioidijärjestelmän on todettu liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen mm. joillakin kädellisillä lajeilla sekä jyrsijöillä. Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen tutkimuksen perusteella ihmisen sosiaalisuus näyttää olevan samalla tavalla yhteydessä aivojen opioidijärjestelmän toimintaan ja aktiivisuuteen. 

Yhdistelmäkuvantaminen helpottaa ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamista (Väitös: LL Esa Joutsiniemi, 23.8.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede sekä kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

LL Esa Joutsiniemi osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että kahden kuvantamistutkimuksen yhdistelmä toimii ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa paremmin kuin pelkkä sepelvaltimoiden tietokonekuvaus. Tutkimuksessa tutkittiin positroniemissiotomografian (PET) ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) yhdistelmää sekä rintakehän päältä tehtävän ultraäänitutkimuksen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian yhdistelmää. 

Uusi merkkiaine helpottaa aivohalvaukseen ja Alzheimerin tautiin usein liittyvän neuroinflammaation PET-kuvantamista (Väitös: MChem Thomas Keller, 14.6.2019, kemia)

Neuroinflammaatiota, eli keskushermoston kudosten kroonista matala-asteista tulehdustilaa, esiintyy useissa keskushermostoon liittyvissä taudeissa, kuten aivohalvauksessa ja Alzheimerin taudissa. Thomas Keller tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa uutta neuroinflammaation kuvantamiseen tarkoitettua PET-merkkiainetta.

Liikuntaharjoittelu parantaa valkoisen rasvan aineenvaihduntaa – ruskeaan rasvaan vaikutus voi olla päinvastainen (Väitös: MD Piryanka Motiani, 31.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.

Molaarinen aktiivisuus on oleellinen parametri, joka tulee huomioida PET-merkkiaineita valmistettaessa (Väitös: FM Nina Sarja, 18.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [18F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [18F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.

Lihavuusleikkaus parantaa tehokkaasti maksan insuliiniresistenssiä (Väitös: LL Heidi Immonen, 27.4.2019, sisätautioppi)

LL Heidi Immonen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maksan energia-aineenvaihduntaa lihavilla aikuisilla potilailla käyttämällä moderneja kajoamattomia PET- ja magneettikuvantamismenetelmiä. Tutkimuksen perusteella lihavuusleikkauksella saavutettu painonlasku parantaa tehokkaasti maksan insuliiniresistenssiä ja vähentää maksan rasvoittumista.