Asiasana: kasvit

Havupuumetsissä tapahtuva yhteyttäminen eli fotosynteesi on eräs globaalisti tärkeimmistä hiilinieluista. Toisin kuin lehtipuut, havupuut ovat ikivihreitä säilyttäen fotosynteesirakenteensa ympäri vuoden. Etenkin kevättalvella alhaisten lämpötilojen ja kirkkaan valon yhdistelmä altistaa neulaset oksidatiiviselle stressille, joka saattaisi johtaa fotosynteesikoneiston molekyylien ja solurakenteiden tuhoutumiseen. Turun yliopiston tutkijat löysivät kuusesta aiemmin tuntemattoman molekyylitason mekanismin, joka mahdollistaa puiden sopeutumisen talveen. 

Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä aiheena oli puutarha ja sen monimuotoisuus.

Yhä suurempaa osaa luonnonvaraisista orkideoista uhkaa sukupuutto. Videolla biologi Janne Aho kertoo, millaisia uhkia orkideoihin kohdistuu. Aho esittelee myös kaksi uhanalaista lajia.

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Uusi tutkimus osoittaa, että pitkäaikainen tuhohyönteisten poisto johtaa kasvien välisen viestinnän muutokseen. Korkeapiiskulla (Solidago altissima) tehtyjen kokeiden tulokset viittaavat siihen, että tuhohyönteisistä tiedottaminen hyödyttää myös viestejä lähettäviä kasveja. Kasvien erilaiset tavat viestiä selittyvät niiden erittämien hajujen eroilla.

Uhkaavassa tilanteessa kasvit ilmoittavat naapureilleen vaarasta. Tutkijatohtori Aino Kalske kertoo, miten viesti kulkee kasvien välillä.

Kasvit altistuvat usein kasvua rajoittaville olosuhteille, eli stressille, johon sopeutuakseen ne hyödyntävät monimutkaista viestinvälitysverkostoaan. Matleena Punkkinen selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka kasvit reagoivat solutasolla ympäristön aiheuttamaan stressiin – esimerkiksi kuivuuteen. Tieto kasvien tavasta reagoida stressiin on hyödyllinen, kun halutaan parantaa sadon tuottavuutta.

Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.

Rehtorikautensa heinäkuun lopussa päättävä Kalervo Väänänen on toiminut Turun yliopiston rehtorina vuodesta 2012 lähtien. Yliopistoyhteisö lahjoitti Väänäselle oman kasvimaan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan yhteydestä.

Amazoniassa kasvavien lajien ekologiaa ja levinneisyyksiä on hankala tutkia, koska maaperästä ja muista ympäristöoloista tiedetään kovin vähän. Huonosti tunnetuilla alueilla on yleensä kerätty paljon enemmän kasvinäytteitä kuin maanäytteitä, joten turkulaiset ja brasilialaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka hyödyntää maaperän ominaisuuksien kartoittamiseen varsinaisten maaperäaineistojen lisäksi kasvihavaintoja.