Suomalainen tutkimusryhmä selvitti vuodenaikojen vaihtelun vaikutusta aivojen toimintaan. Turun PET-keskuksen tutkijat osoittivat, että päivän pituus vaikuttaa aivojen opioidivälittäjäaineiden toimintaan, ja sitä kautta mielialaan.
Magneettikuvien automaattisella tensoripohjaisella muotoanalyysillä voidaan havaita Alzheimerin taudille tyypillisiä tilavuusmuutoksia aikaisemmin kuin radiologien käyttämillä silmämääräisillä arviointimenetelmillä. LL Terhi Tuokkolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tensoripohjainen muotoanalyysi pystyi havaitsemaan Alzheimerin tautiin liittyviä tilavuusmuutoksia myös syvällä aivokudoksessa.
Neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen varhaisiin amyloidikertymiin, joita pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä – niitä voi esiintyä jopa 20 vuotta ennen muistioireiden ilmaantumista. Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoitti myös, että korkeampi painoindeksi, alentunut insuliiniherkkyys ja matala-asteinen tulehdus olivat yhteydessä neuroinflammaatioon niillä aivoalueilla, jonne amyloidia kertyy ensimmäiseksi Alzheimerin taudissa.
Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät lapsen aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Se, välittyykö tämä yhteys epigeneettisen periytymisen kautta, vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia.
Aivosäätiö tukee tänä vuonna kaikkiaan 33 tutkijaa aivoihin ja hermostoon liittyvän tieteellisen tutkimustyön toteuttamisessa. Turun yliopiston tutkijoista viisi sai säätiön väitöskirja-apurahan.
Mitä aivoissamme tapahtuu, kun tietoisuutemme ympäröivästä maailmasta ja itsestämme katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana? Turkulaistutkijat etsivät vastausta tähän kysymykseen uudenlaisella koejärjestelyllä ja toiminnallisella aivokuvantamisella. He onnistuivat erottamaan erityisesti tietoisuuteen liittyvät muutokset anestesian ja unen muista laajemmista vaikutuksista, joita on usein virheellisesti pidetty tietoisuuden hermostollisina vastineina. Yleisanestesian ja unen vaikutukset aivojen aktiivisuuteen osoittautuivat hämmästyttävän samanlaisiksi.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaisiin hermostollisiin mekanismeihin musiikin herättämät tunteet perustuvat. Yhteensä 102 koehenkilöä kuunteli tunteita herättävää musiikkia samalla, kun heidän aivojensa toimintaa mitattiin toiminnallisella magneettikuvantamisella (fMRI). Tutkimus toteutettiin valtakunnallisessa PET-keskuksessa.
Aivovamman vaikeusaste on perinteisesti määritelty tajunnan tason perusteella, mutta lievemmät vammat vähitellen kehittyvine vaurioineen ovat pysyneet diagnostisena ongelmana. MD Iftakher Hossain osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että verestä mitattavilla merkkiaineilla voidaan tunnistaa myös lievemmät vammat.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mitattiin 10-viikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Poikavauvoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin palautumisvaiheessa.