Asiasana: ilmastonmuutos

Tutkiessaan Itämeren kalapopulaatiota väitöskirjatutkija Giovanna Mottola havaitsi, että tietyt kalapopulaatiot voivat selviytyä nykyisistä lämpöaalloista nostamalla toleranssiaan korkeita lämpötiloja kohtaan. Väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena pysyvästi nouseva merien lämpötila ei kuitenkaan paranna kalapopulaatioiden lämpötilasietoa.

Itämeren ympäristön tila on jo pitkään aiheuttanut huolta sekä tutkijoissa, päättäjissä että kansalaisissa. Saaristomerentutkimuksen apulaisprofessori Jari Hänninen Biodiversiteettiyksiköstä uskoo, että Itämeren pelastavat tietoisuuden lisääntyminen ja meren tilaa suojeleva politiikka.

Miten käännämme maapallon hyvinvoinnin kohti parempaa ja miksi erot suomalaisten lukutaidossa kasvavat? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Turun yliopiston ja sen johtaman INVEST-tutkimuskeskuksen keskusteluissa SuomiAreenassa tiistaina 12.7.

Merihavaintosarjat kertovat ilmaston lämpenemisestä viimeisten kymmenien vuosien aikana myös Saaristomerellä. Talvet ovat olleet 1980-luvulta lähtien aiempaa sateisempia ja leudompia. Seurauksena on esimerkiksi meriveden suolapitoisuuden lasku sekä meriveden lämpeneminen, kertoo apulaisprofessori Jari Hänninen. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Vasta julkaistu raportti Climate Change in the Baltic Sea 2021 Fact Sheet kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämerellä ja sen ympäristössä. Päättäjille suunnattu raportti tiivistää napakaksi paketiksi tuoreimman tutkitun tiedon ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. Baltic Earth -tieteellisen verkoston ja Itämeren suojelukomissio HELCOMin julkaiseman raportin on on koostanut kansainvälinen joukko ilmastonmuutoksen tutkijoita ja asiantuntijoita.

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa voidaan käyttää apuna niin sanottuja tuuppauskeinoja. Niillä voitaisiin ohjata ihmisten tekemiä valintoja ilmastoystävällisemmiksi muun muassa liikenteessä, ruokailussa tai metsänhoidossa. Ilmastotuuppauksia tutkivan CLIMATE-NUDGE-hankkeen tutkijat kuitenkin sanovat tuoreessa politiikkasuosituksessaan, että tuuppaukset vaativat eettistä arviointia sekä suunnittelussa että toteutuksessa.

Voiko ihmistä tuupata kohti ilmastoystävällisempiä valintoja ja jos, niin miten sen voi tehdä eettisesti ja kustannustehokkaasti? Tähän kysymykseen etsitään vastausta psykologian professori Paula Salon johtamassa tutkimuskonsortiossa, joka pureutuu maailmalla tunnettuun nudge- eli suomalaisittain tuuppaus-ajatteluun.

Tutkijat selvittävät, miten tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Psykologian professori Paula Salon johtama CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortio hyödyntää maailmalla jo laajemmin käytettyä nudge-menetelmää. Siinä asiat esitetään ihmiselle niin, että toivottu vaihtoehto on vaivattomin valita.

Kestävyys.nyt - Kestävän kehityksen peruskurssi on korkeakoulujen Climate University -verkoston tuottama monitieteinen kurssi, jolla parannetaan valmiuksia kestävyyskriisin ja ilmastonmuutoksen hallintaan. Kestävän kehityksen periaatteet nivotaan kurssilla yhteen 1,5 asteen ilmastotavoitteen kanssa.

Suomen Akatemia on myöntänyt erityisrahoitusta tutkimuskonsortioille, jotka tekevät ilmastonmuutostutkimusta. Yksi rahoituksen saaneista hankkeista on professori Maija Setälän johtama FACTOR-konsortio.