Väitöskirjatutkimuksen mukaan vauvoilla voimakas huomion kiinnittyminen negatiivisiin kasvojenilmeisiin on yhteydessä positiivisiin kehityksen piirteisiin, mikä poikkeaa aikuisten parissa tehdyistä tutkimuksista.
Nuorten ahdistusoireet ovat nousseet merkittävästi, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kyselytutkimus. Keskuksen tutkijat ovat verranneet laajoilla väestötason kyselytutkimuksilla 8–9-vuotiaiden lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia ennen ja jälkeen koronapandemian huippua. Aiemmin muutokset ovat olleet muutaman prosenttiyksikön luokkaa, mutta nyt erityisesti tytöillä ahdistus ja vaikeudet ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä todella paljon, kertoo tutkimusta johtava professori André Sourander.
Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.
Oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskus CERLIn ja Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELEn Kuukauden tutkija -sarjassa esittelyvuorossa on CELEn väitöskirjatutkija Mari Siipola.
Lasten kuntoutushoitotyö parhaimmillaan tähtää lapsen omannäköiseen elämään. TtM Johanna Kaitsalmi kehitti tutkimuksessaan hoitotyön dialogisen mallin, jonka avulla lapsen oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä voi toteutua.
Oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saaneiden lasten maahanmuuttajataustaisten äitien alkuraskauden D-vitamiinitasot eivät eronneet verrokkiäitien D-vitamiinitasoista, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Maahanmuuttajaäideillä oli kuitenkin huomattavan matalat D-vitamiinitasot suomalaisiin äiteihin verrattuna.
Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut tarjota peruskouluille monipuolisia välineitä turvallisuuden kehittämiseen.
Ongelmat suomalaisnuorten kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä ovat pääosin pysyneet ennallaan tai vähentyneet, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus. Tulokset perustuvat nuorten omaan raportointiin.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST järjestivät tiistaina 6.2. seminaarin, jossa tarkasteltiin erikoissairaanhoidon ja oppilashuollon yhtymäkohtia ja kehittämistarpeita lasten ja nuorten mielenterveyden ja etenkin kouluun liittyvän tai siellä ilmenevän pahoinvoinnin näkökulmasta.
Turun kaupunkitutkimusohjelma on myöntänyt 150 000 euron rahoituksen professori Andre Souranderin johtamalle tutkimushankkeelle ”Muutokset Turun ja lähikuntien lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, palveluiden käytössä, liikkumistottumuksissa ja media-arjessa”. Hanke tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ilmenevistä koulukohtaisista haasteista Turun kaupungin eri alueilla.