Asiasana: arkeologia ja Suomen historia

Osana Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimushanketta Suomen vanhimmalta tunnetulta kirkonpaikalta, Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, on hautalöytöjen laboratiivisissa tutkimuksissa saatu esiin Suomen vanhimpien kangassukkien jäänteet. Sukat tunnistettiin ruumishaudasta 41/2016, joka on kuulunut 160–165 cm pitkälle naiselle. Vainaja on haudattu 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen lauta-arkussa, käsivarret vyötärölle taivutettuina.

Taina Saarenpää rakentaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleiskuvaa alkuperäislähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkimus osoittaa, että julkaisemista on sen erilaisista muodoista ja ajallisista eroista huolimatta tarkasteltava jatkumona. Kaikissa jatkumon vaiheissa tutkimusedellytysten parantaminen sekä lähdeaineistojen ja arkistojen avoimuus ovat olleet tärkeimpiä tavoitteita.

Suomen Akatemian rahoittama hanke "Muutoksen veistäjät. Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600" käynnistyy keskiviikkona 5.6.2019 Raision keskiaikaisessa kirkossa. Poikkitieteellisessä hankkeessa tarkastellaan puun asemaa keskiajan ja uuden ajan alun kristillisyydessä uusin silmin. Käynnistystilaisuudessa esitellään Raision kirkon 1300-luvun puisen krusifiksin tutkimustyötä.

Jatkosodan aikaan tehdyt puhdetyöt tuodaan esille kahden turkulaistutkija  ja yhden opiskelijan uudessa teoksessa Käsin ja sydämin. Teoksessa esitellään sekä aiemmin hyödyntämätöntä arkistoaineistoa että yksityiskokoelmien esineitä tuoden esille autenttista ajankuvaa jatkosodan vuosilta.

 

Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt Turun yliopiston arkeologian oppiaineen Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta varhaishistoriassa: Ravattulan Ristimäen kirkko ja Suomen kristillistyminen -hankkeelle 77 000 euron rahoituksen.