Asiasana: Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Sodan vaurioittamilla alueilla eläneet ukrainalaisnuoret kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta huomattavasti todennäköisemmin kuin sota-alueen ulkopuolella eläneet nuoret. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus on suurin epidemiologinen hanke, jossa on selvitetty ukrainalaisnuorten mielenterveyttä Itä-Ukrainan sodan jälkeen. 

Nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät pandemian aikana, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kyseessä on ensimmäinen katsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.

Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski 31 vuoden ikään mennessä. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimus.

Keskimäärin 31,4 prosenttia nuorista koki oman ilmoituksensa mukaan olonsa koulussa turvattomaksi, osoitti 13 Euroopan ja Aasian maata kattava tutkimus, joka toteutettiin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johdolla. Suomessa yhdeksän kymmenestä nuoresta tuntee olonsa turvalliseksi koulussa, Japanissa vain noin kolmannes.

Parkkola on muun muassa tutkinut, miten varhaislapsuuden ja lapsuuden mielenterveysongelmat ovat yhteydessä kutsunnoissa pärjäämiseen. Hänen asiantuntemustaan voidaan hyödyntää suunniteltaessa henkiseen hyvinvointiin tähtääviä toimintaohjelmia kutsuntatilanteisiin.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö väheni 28 prosentilla COVID-19-pandemian alussa, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Merkittävin muutos tapahtui kiireellisissä päivystyskäynneissä, jotka vähenivät keskimäärin 40 prosenttia.

Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa kehitetään digitaalisessa hoitoympäristössä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa ja tutkitaan sen vaikuttavuutta odottajan ja lapsen terveydentilaan. Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja suomalaisten kuntien yhteistyönä.

D-vitamiinin puutos odottajilla oli yhteydessä jälkeläisen 44 prosenttia korkeampaan autismiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äitien raskausajan D-vitamiininsaanti oli riittävää. Yhteys selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja New Yorkin Columbian yliopiston tuoreesta väestötutkimuksesta.

Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret olivat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koski erityisesti nuoria, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä. Tutkimus julkaistiin 5.10. British Journal of Psychiatry lehdessä.

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.