Asiasana: lepakot

Uusi tutkimus Turun yliopistosta osoittaa, että soiden ennallistamisesta hyötyvät myös rauhoitetut lepakot.

Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.

Turun yliopiston johtama kansallinen yhteistyöhanke paljasti, että osa lepakkolajeista on runsastunut Suomessa viime vuosina. Lepakoita tutkittiin puoliautomaattisesti äänittämällä aktiivisuutta lähes kaikilla Suomen tutkimusasemilla. Hankkeen aikana esimerkiksi pikkulepakoiden todettiin esiintyvän Suomessa runsaana.

Lepakoita talvisin vaivaava sienitauti, valkokuonosyndrooma, on eräs aikamme tuhoisimmista eläintaudeista. FM Anna Blomberg havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Euroopassa yleinen lepakkolaji on tolerantti kyseiselle taudille. Suomessa tautia ei tavattu lepakoilla lainkaan, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa lepakoiden horrospaikkojen olosuhteisiin, mikä voi johtaa taudin puhkeamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lepakkolajien levinneisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa talvehtiva uusi lepakkolaji, mikä osoittaa, että muutokset lajistossa ovat jo käynnissä.

Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla, mutta sen vaikutuksista luontoon ja eläimiin tiedetään vasta vähän. Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta uudella tavalla. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.

Lepakon vuosi -teos julkistetaan yleisötilaisuudessa Nautelankosken museossa torstaina 8.10.2020 klo 17.00–19.00. Tilaisuus on yleisölle avoin, mutta edellyttää ilmoittautumista.

Tuulivoiman rakentaminen on lisääntynyt tasaisesti, mutta sen vaikutukset ympäröivään luontoon tunnetaan yhä heikosti. Turun yliopiston johtaman tutkimusryhmän uusi katsausartikkeli pureutuu Itämeren alueen tuulivoimarakentamiseen ja siihen, miten lepakoiden liikkuminen ja muuttoreitit tulisi ottaa huomioon.

Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetään lauantaina 18. tammikuuta työpaja, jossa koko perhe pääsee tutustumaan lepakoiden elämään. Tilaisuudessa voi muun muassa kokeilla lepakkotutkimusvälineitä ja suunnitella oman mielikuvituslepakon.

Ruissalossa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on avattu lepakkonäyttely. Näyttelyn on tuottanut Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanke. Tiedettä ja taidetta yhdistävän hankkeen suojelijana toimii Jenni Haukio.

Lepakoihin liittyy monia uskomuksia ja väärinkäsityksiä. Toimittaja, tietokirjailija Markku Lappalainen sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentti Thomas Lilley kertovat lepakoita koskevasta kansanperinteestä ja Nautelankoskella tehtävästä lepakkotutkimuksesta.