Asiasana: Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä paljasti uutta tietoa T-solujen säätelystä (Väitös: FM Kartiek Kanduri, 5.6.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Kartiek Kanduri löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan useita uusia tekijöitä, jotka voivat säädellä T-solujen erilaistumista ja toimintaa. T-solujen toiminnan säätelyn ymmärtäminen tarjoaa uusia keinoja immuunivälitteisten tautien hoitamiseksi.  

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Valkosoluliikennettä säädellään PLVAP-siivilän avulla (Väitös: FM Norma Jäppinen, 11.10.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Turun yliopistossa väittelevä Norma Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan veri- ja imusuoniston sisintä solukerrosta, endoteelia. Väittelijä osoitti, että tietyissä endoteelisoluissa ilmentyvä proteiini PLVAP on ensiarvoisen tärkeä sekä immuunipuolustuksen solujen liikkumiselle, että niiden oikealle kokoonpanolle aikuisissa kudoksissa.

Immunologisen tiedon lisääntyminen voi muuttaa virtsarakon syövän hoitoa ja diagnostiikkaa (Väitös: LL Minna Tervahartiala, 20.9.2019, lääketieteellinen immunologia ja mikrobiologia)

Virtsarakon syövän ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen mukaan. LL Minna Tervahartialan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että immunologiset tekijät voivat ennustaa virtsarakon syövän taudinkulkua ja hoitojen vastetta, ja helpottaa näin oikean hoidon valintaa.

Suolistomikrobiston epätasapaino voi aiheuttaa maksan rasvoittumista (Väitös: FM Anniina Keskitalo, 14.6.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Anniina Keskitalo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan suolistobakteerien roolia ei-alkoholiperäisen rasvamaksan synnyssä ja ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että suolistomikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa hiirten aineenvaihduntaan ja maksan rasvoittumiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt suolistobakteerit saattavat pystyä suojaamaan rasvamaksalta, kun taas epäsuotuisat suolistomikrobiston muutokset voivat olla haitaksi maksan terveydelle.