Asiasana: Raskaus

Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.

Oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saaneiden lasten maahanmuuttajataustaisten äitien alkuraskauden D-vitamiinitasot eivät eronneet verrokkiäitien D-vitamiinitasoista, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Maahanmuuttajaäideillä oli kuitenkin huomattavan matalat D-vitamiinitasot suomalaisiin äiteihin verrattuna.

Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.

Äidin raskaudenaikana käyttämät probiootit voivat auttaa ehkäisemään lapsen toistuvia uloshengitysvaikeuksia eli hengityksen vinkunaa, osoittaa Turun yliopiston ja Tyksin interventiotutkimus.

Probioottien ja kalaöljyn samanaikainen käyttö raskausaikana voi muuttaa tulehdustekijöiden pitoisuutta rintamaidossa. Lisäksi lääkityksen käytöllä voi olla vaikutusta, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.  

Raskauden aikainen ylipaino ja erityisesti lihavuus aiheuttavat muutoksia äidin fysiologiassa ja lisäävät riskiä raskauskomplikaatioihin, kuten raskausdiabetekseen, selviää Noora Houtun Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lasten aivojen kehitystä selvittävä turkulainen FinnBrain-tutkimushanke järjestää 2. kansainvälisen kongressin aiheena Prenatal and Early Life Stress - Implications for Later Childhood Development and Health. Toivotamme myös median tervetulleeksi laajaan kansainväliseen kongressiimme, joka järjestetään Ruissalon telakalla (Hevoskarintie 23, Turku) 7.-9.6.2023.

Suomalaisten odottajien raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuus on useimmiten keskivaikeaa, ilmenee lääketieteen lisensiaatti Linda Laitisen väitöstutkimuksessa. Laitinen tarkasteli tutkimuksessaan raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen luokittelua varten kehitetyn kyselymittarin käytettävyyttä arviointiin. Vastaavaa työkalua ei ole aiemmin ollut käytössä Suomessa.

Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.

Turun yliopiston tutkimuksessa naisilla, joille kehittyi raskauden jälkeen diabeteksen esiaste, oli poikkeava aineenvaihdunnallinen profiili jo alkuraskaudessa. Heillä erityisesti pienikokoisten HDL-kolesterolihiukkasten määrä oli alkuraskaudessa lisääntynyt.