Asiasana: Raskaus

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Kaikki raskauspahoinvointi ei ole ”vain aamupahoinvointia”. Hyperemesis gravidarum eli hyperemeesi on harvinainen voimakkaan raskauspahoinvoinnin äärimuoto, josta kärsivä odottaja voi oksentaa jopa kymmeniä kertoja päivässä viikkojen ajan. Lauantaina 15.5. vietetään kansainvälistä Hyperemesis gravidarum -päivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tästä monen odotusta varjostavasta sairaudesta. 

Koronaviruspandemian ensimmäinen aalto sai suomalaiset sulkeutumaan koteihinsa, kun poikkeustilan julistamisen myötä ihmisten välinen kanssakäyminen supistettiin minimiin. Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia. Fyysinen aktiivisuus taas väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.

Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mitattiin 10-viikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Poikavauvoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin palautumisvaiheessa.

Kalaöljyllä ja probiooteilla voidaan vaikuttaa raskaana olevan ylipainoisen naisen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Suolistomikrobiston koostumuksen tai toiminnan ja raskausdiabeteksen välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan todettu yhteyttä. 

Raskausdiabetes on yleinen raskausaikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka lisää sekä äidin että lapsen sairastuvuutta. Aiemmista lupaavista tuloksista huolimatta kalaöljy ja probiootit eivät näytä vaikuttavan edullisesti raskaana olevien ylipainoisten naisten verensokeritasoihin tai rasvamassan kertymiseen. Asia käy ilmi LL Outi Pellonperän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin kalaöljyn ja probioottien vaikutuksia ylipainoisten äitien raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiin ja kehonkoostumukseen. 

LL Jaana Seikkula selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan solujen monitumaisuuden esiintyvyyttä pakastetuissa alkioissa ja mahdollisia monitumaisuuden ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös monitumaisuuden merkitystä pakastealkiosiirtojen raskausennusteelle. Tutkimus antaa lisätietoa pakastealkiosiirtojen raskaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä.