Turun yliopiston ja yhdysvaltalaisen Penn State -yliopiston tutkijaryhmien yhteistutkimuksessa on selvinnyt, miten elävät organismit erottavat RNA:n rakennusosat DNA:n rakennusosista. Löydös mahdollistaa uusien viruslääkkeiden suunnittelun. Tutkimusartikkeli julkaistiin korkeimman julkaisuluokan Nature Communications -lehdessä.
Dattatraya Ukale on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä yksinauhaisen DNA:n pätkiä, joissa yksi emäsosa on korvattu aromaattisella organoelohopearakenteella. Näiden rakenteiden pariutuminen luonnollisten nukleiinihappoemästen kanssa perustuu elohopean ja typen väliseen sidokseen ja poikkeaa ratkaisevasti luonnollisesta Watson–Crick-emäspariutumisesta.
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.
Ville Tähtinen tutki ja kehitti väitöstutkimuksessaan muokattuja DNA-pätkiä, kolmoiskierteen muodostavia oligonukleotideja, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa haluttujen geenien toimintaan ja esimerkiksi diagnosoida perinnöllisiä sairauksia.