Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät lapsen aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Se, välittyykö tämä yhteys epigeneettisen periytymisen kautta, vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mitattiin 10-viikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Poikavauvoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin palautumisvaiheessa.
Monitieteinen tutkimusryhmä selvitti stressivasteen evoluutioon vaikuttavia tekijöitä ja hahmotteli uusia tutkimussuuntia. Matemaattiset mallit ennustivat esimerkiksi stressaavien tilanteiden ennalta-arvattavuuden vaikuttavan stressitasoihin. Teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen auttaa ymmärtämään stressiä paremmin.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus osoitti, että ulospäinsuuntautuneilla lapsilla kortisolitasot ovat muita lapsia korkeammat. Yhteys ei kuitenkaan riippunut hoitoympäristöstä, vaan ilmeni samalla tavalla kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Ulospäinsuuntautuneet lapset saattavatkin reagoida voimakkaammin ympäristön ärsykkeisiin, tai korkeammat kortisolitasot voivat olla heidän stressinsäätelyjärjestelmälleen tyypillinen ominaisuus varhaislapsuudessa.
Äidin raskaudenaikainen pitkäaikainen psyykkinen stressi ja pitkäaikaiset korkeat kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää FinnBrain-tutkimuksen tuoreesta julkaisusta. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten raskaudenaikainen stressi voi olla yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä.
Monet perheet ovat kuluneen kevään aikana kohdanneet uudenlaisen tilanteen, kun koronarajoitukset ovat lisänneet kotona vietettävää aikaa. Hyvinvointiin liittyvää tutkimusta tarvitaan koronaepidemian ajalta, jotta tukea pystytään tarjoamaan sitä tarvitseville.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmä on tuottanut Lapsen stressi ja aivot -opasmateriaalin, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa lapsen stressistä ja sen vaikutuksista lapsen aivojen kehitykseen. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi neuvoloissa ammattilaisten työn tukena. Opasmateriaaliin sisältyy opasvihko ja samaa aihepiiriä käsittelevä animaatio.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä. Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa. Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona.