Asiasana: Solubiologia ja anatomia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Bakteriofageihin perustuvat biosensorit osoittautuivat tehokkaiksi tautien luokittelussa (Väitös: FM Janne Kulpakko, 22.6.2022, solubiologia ja anatomia)

Bakteriofageihin perustuvat biosensorit avaavat uusia mahdollisuuksia tautien luokitteluun. Janne Kulpakon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin bakteriofagehin perustuvia biosensoreita mikrobien ja biomarkkereiden havaitsemisessa. Tutkimus osoitti, että bakteriofagit osoittautuivat lupaaviksi biosensoreiksi yhdessä erilaisten luminesenssin sammuttajien kanssa.

Tyypin 1 neurofibromatoosi suurentaa rintasyövän mutta pienentää diabeteksen riskiä (Väitös: Roope Kallionpää, 20.5.2022, solubiologia ja anatomia)

Roope Kallionpää osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosi 1 on aiemmin tiedettyä yleisempi sairaus. Tutkimuksen mukaan tyypin 1 neurofibromatoosiin liittyy suurentunut rintasyövän riski, mutta tyypin 2 diabetes on harvinaisempi kuin verrokkiväestössä. Harvinaiseen sairauteen kohdistuva tutkimus tuo uutta tietoa myös yleisten sairauksien kehityksestä.

Tutkimuksesta uutta tietoa ääreishermosta, luukudoksesta ja luunsyöjäsoluista (Väitös: LL Maria Alanne, 28.5.2021, solubiologia ja anatomia)

Maria Alanne tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vaikeasti kuvannettavia kohteita, kehittyvää ja aikuisen ääreishermoa, luukudosta sekä luunsyöjäsoluja osteoklasteja. Tutkimuksessaan Alanne yhdisti sekä tavanomaisia että uusia mikroskooppitekniikoita ja löysi kohteista aiemmin havaitsemattomia yksityiskohtia.

Ympäristöön kiinnittyminen on välttämätöntä solun liikkumiselle ja kudosten muodostamiselle (Väitös: FM Siiri Salomaa, 25.9.2020, solubiologia ja anatomia)

FM Siiri Salomaa selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun tarttumista säätelevät proteiinit säätelevät myös solun tukirankaa ja sitä kautta solun liikkumista. Salomaa esittää uutta tietoa SHANK3- ja sharpiini-proteiinien toiminnasta ja kuvaa uusia, suoria vuorovaikutuksia niiden ja solun muiden proteiinien välillä.

Uudet fibroblastikasvutekijäreseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet hillitsevät rintasyövän kasvua (Väitös: FM Tiina Kähkönen, 29.11.2019, solubiologia ja anatomia)

FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.