Asiasana: Solubiologia ja anatomia

Liina Uusitalo-Kylmälän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa selvitettiin verisuonten uudismuodostusta solu- ja molekyylitasolla. Solujen välisten vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta soluja voidaan tulevaisuudessa paremmin hyödyntää kliinisessä käytössä esimerkiksi tehostamassa uudisverisuonitusta kudossiirteessä.

Bakteriofageihin perustuvat biosensorit avaavat uusia mahdollisuuksia tautien luokitteluun. Janne Kulpakon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin bakteriofagehin perustuvia biosensoreita mikrobien ja biomarkkereiden havaitsemisessa. Tutkimus osoitti, että bakteriofagit osoittautuivat lupaaviksi biosensoreiksi yhdessä erilaisten luminesenssin sammuttajien kanssa.

Roope Kallionpää osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosi 1 on aiemmin tiedettyä yleisempi sairaus. Tutkimuksen mukaan tyypin 1 neurofibromatoosiin liittyy suurentunut rintasyövän riski, mutta tyypin 2 diabetes on harvinaisempi kuin verrokkiväestössä. Harvinaiseen sairauteen kohdistuva tutkimus tuo uutta tietoa myös yleisten sairauksien kehityksestä.

FM Mitro Miihkisen solubiologian ja anatomian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvisi, kuinka solut tunnustelevat ympäristöään filopodien eli aistinulokkeiden avulla.

Maria Alanne tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vaikeasti kuvannettavia kohteita, kehittyvää ja aikuisen ääreishermoa, luukudosta sekä luunsyöjäsoluja osteoklasteja. Tutkimuksessaan Alanne yhdisti sekä tavanomaisia että uusia mikroskooppitekniikoita ja löysi kohteista aiemmin havaitsemattomia yksityiskohtia.

FM Siiri Salomaa selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun tarttumista säätelevät proteiinit säätelevät myös solun tukirankaa ja sitä kautta solun liikkumista. Salomaa esittää uutta tietoa SHANK3- ja sharpiini-proteiinien toiminnasta ja kuvaa uusia, suoria vuorovaikutuksia niiden ja solun muiden proteiinien välillä.

FM Johanna Lilja löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat solujen kykyyn tarttua ympäristöönsä, liikkua, säädellä solunulkoisen väliaineen koostumusta sekä solunsisäistä signalointia. 

FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.