Korona-ajan etäopetus koetteli erityisesti yksinhuoltajaperheitä sekä perheitä, joissa kumpikaan vanhemmista ei voinut tehdä etätöitä tai perhetilanteissa oli hankauksia. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus toi esille myös myönteisiä piirteitä: etäopetusaika toi näkyväksi perheiden piilo-osaamista ja asiantuntemusta lasten oppimista ja koulunkäyntiä koskevissa asioissa.
Yksilön ja perheen sieto- ja selviytymiskykyä kuvaava resilienssi on nostettu marraskuussa vietettävien Perhetutkimuksen päivien tämänvuotiseksi teemaksi. Nyt on aika ilmoittautua 10.–11.11. Turussa järjestettäville päiville. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä.
Monitieteisesti neuropsykiatrisesti oireilevien nuoret palveluja tutkiva hanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä reilun 450 000 euron rahoituksen. Turun yliopiston sosiaalityön professorin Merja Aniksen johtamassa tutkimuksessa kysymystä lähestytään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan näkökulmia yhdistäen.
Suomalaiset naiset saavat lapsia paitsi myöhemmällä iällä, myös vähemmän kuin aikaisemmin. Ennusteiden perusteella lopulliset lapsiluvut pienenevät selvästi.
Parisuhteiden muutos on yhteydessä sekä elinikäisen lapsettomuuden että suurten lapsilukujen yleistymiseen enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla.
Uusi tutkimus ei tue oletusta, että isovanhemmat aina osallistuisivat vaikeissa tilanteissa lapsenlapsen elämään aiempaa enemmän.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
5–8-vuotiaiden lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäviin oiretasoihin. Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. Vahempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa. Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Vastasyntyneiden teho-osaston hoitokulttuuri vaikuttaa siihen, miten suuri rooli vanhemmille annetaan vauvansa hoitajina ja hoitotiimin jäseninä. Usein vanhemmat saavat käydä hoitamassa lastaan, mutta heidän läsnäolonsa ja osallistumisensa on rajoitettua, ja heillä on lähinnä vierailijan rooli. TtM Mirka Toivosen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että henkilökunnalle annettu koulutus ja perhehuoneet edistävät perhekeskeistä hoitamista vastasyntyneiden teho-osastoilla.