LL Emma Honkanen tutki väitöskirjassaan tyvitumakkeiden toimintaa neurologisiin liikehäiriösairauksiin lukeutuvissa parkinsonismissa ja dystoniassa aivojen SPECT- ja PET-kuvantamisella sekä hyödyntämällä syväaivostimulaatiohoitoa.
Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.
FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.
MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.
Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.
Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti vaikuttaa monin tavoin aivoihin ja hermostoon. Tutkijat ymmärtävät jo paremmin uuden taudin hermostovaikutuksia, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.
Aivovamman vaikeusaste on perinteisesti määritelty tajunnan tason perusteella, mutta lievemmät vammat vähitellen kehittyvine vaurioineen ovat pysyneet diagnostisena ongelmana. MD Iftakher Hossain osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että verestä mitattavilla merkkiaineilla voidaan tunnistaa myös lievemmät vammat.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on parantunut miehillä naisia enemmän. Ennusteen sukupuoliero johtunee kaventuneesta erosta mies- ja naisväestön elinajanennusteessa sekä kehittyneestä kuntoutuksesta ja elämän loppuvaiheen hoidoista. Havaittu muutos kasvattaa jatkossa todennäköisesti entisestään jo nyt yliedustettua miesten osuutta Parkinson-potilaissa.