Asiasana: psykologian ja logopedian laitos

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa voidaan käyttää apuna niin sanottuja tuuppauskeinoja. Niillä voitaisiin ohjata ihmisten tekemiä valintoja ilmastoystävällisemmiksi muun muassa liikenteessä, ruokailussa tai metsänhoidossa. Ilmastotuuppauksia tutkivan CLIMATE-NUDGE-hankkeen tutkijat kuitenkin sanovat tuoreessa politiikkasuosituksessaan, että tuuppaukset vaativat eettistä arviointia sekä suunnittelussa että toteutuksessa.

5–8-vuotiaiden  lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäviin oiretasoihin. Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. Vahempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa. Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä  tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille. 

Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien hyvinvointi on heikentynyt koronan aikana merkittävästi. INVEST-lippulaivahankkeen hyvinvointikartoitus paljasti, että toisella asteella opiskelevilla nuorilla ahdistuneisuus ja masennusoireet olivat yleisempiä kuin ennen koronakriisiä. INVESTillä on tarjota tukea oppilaitosten hyvinvointityöhön. Opintokamu-kurssi on tarkoitettu opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn, mutta Opintokamusta löytyy materiaalia myös työskentelyyn opiskelijaryhmien kanssa.

Voiko ihmistä tuupata kohti ilmastoystävällisempiä valintoja ja jos, niin miten sen voi tehdä eettisesti ja kustannustehokkaasti? Tähän kysymykseen etsitään vastausta psykologian professori Paula Salon johtamassa tutkimuskonsortiossa, joka pureutuu maailmalla tunnettuun nudge- eli suomalaisittain tuuppaus-ajatteluun.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.

Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.

Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.

Kun tavoitteena on kestävä kehitys, millaiset käyttäytymiseen liittyvät muutosvaatimukset kaupunkilaiset kokevat hyväksyttävinä? Tähän kysymykseen pureutuu psykologian professori Paula Salon tutkimusryhmä, joka sai tehtävää varten Turun kaupunkitutkimusohjelmasta 150 000 tutkimusrahoituksen.

Lapsuuden traumakokemukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas havaitsi, että erityisesti lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti yhdistyi aikuisiän kokemukseen, jonka mukaan ihmiset suhtautuivat tutkittavaan negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla.

Uudet opiskelijalähettiläät ovat aloittaneet kautensa Turun yliopiston esittelijöinä. Yhteiskunatieteellisen tiedekunnan opiskelijalähettiläinä toimivat Silva Järvinen ja Maria Rajala.