FM Tiina Lehtiniemi selvitti Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan siittiönmuodostuksessa tärkeän sukusolujyväsen, kromatoidikappaleen toimintamekanismeja. Lehtiniemen tulokset auttavat ymmärtämään paremmin miesten hedelmättömyyden syitä.
Ihmiselimistössä on noin 40 biljoonaa solua. Niistä jokainen tarvitsee happea elääkseen. Jos solujen käytettävissä olevan hapen määrä laskee, solujen pitää pystyä aistimaan muutos ja reagoimaan siihen. Sir Peter Ratcliffe selvitti, kuinka tämä tapahtuu. Löytö toi Ratcliffelle ja kumppaneille vuonna 2019 lääketieteen Nobel-palkinnon. Ratcliffe vieraili Turun yliopistossa 25. elokuuta.
MD Valeriy M. Paramonovin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja tiivistää monialaisen synteettisiä nanokantoaineita syövän hoidossa tarkastelleen tutkimuksen tulokset. Tutkimus korostaa, että nanohiukkasten ja elävien solujen vuorovaikutus on monimutkaista ja lääkkeiden tehokkaaseen kohdentamiseen syöpäkasvaimiin liittyy haasteita.
Miesten siemennesteen laatu on huonontunut maailmanlaajuisesti, ja tämä on johtanut miesten hedelmällisyyden häiriöiden lisääntymiseen. Siittiötuotanto on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä. MSc Sheyla Cisneros Montalvo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan säätelijäproteiineja, jotka ohjaavat kiveksen kehitystä ja siittiötuotantoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siittiötuotannon säätelymekanismeista.
Miesten sukusolujen erilaistuminen on koko hedelmällisen iän jatkuva monimutkainen prosessi, jonka laatua pitää tarkasti säädellä. Näin voidaan taata hedelmöityskykyisten siittiöiden tuotanto. MSc Ram Prakash Yadav tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan siittiön kehittymistä ja miesten hedelmällisyyttä sääteleviä mekanismeja. Tulokset valottavat hedelmällisyyden mekanismeja ja auttavat ymmärtämään hedelmättömyyden syitä.