Asiasana: filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Rauli Mickelssonille ritarikuntien ansiomerkki

01.12.2021

Tasvallan presidentti on myöntänyt valtio-opin yliopisto-opettaja Rauli Mickelssonille Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki (SVR R). Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille.

Itsekontrolli on saavutettavuuskysymys – ei pään sisäistä ”tahdonvoimaa” (Väitös: VTM Polaris Koi, 19.11.2021, fílosofia)

Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.  

Eurokriisi muutti Euroopan komission roolin entistä poliittisemmaksi – herättää kysymyksiä demokratian toteutumisesta (Väitös: VTM Aura Salla, 12.11.2021, poliittinen historia)

Valtiotieteiden maisteri Aura Sallan Euroopan integraatiota tutkiva väitöskirja Euroopan komission roolin muutoksesta eurokriisin syvimpinä vuosina 2010–2014 peilaa ajankohtaisuudellaan myös unionin myöhempiä kriisejä koskien maahanmuuttoa ja koronapandemiaa. Kaikissa kolmessa unionia koskevassa kriisissä komission keskeinen rooli on herättänyt keskustelua, samoin tutkimuksessa kehystetyt EU:n viestinnässä toistuvat teemat koskien luottamusta, valtaa ja solidaarisuutta.

Väitöstutkimus analysoi Yhdysvaltojen sotilasliittojen kehittymistä Aasian-Tyynenmeren alueella Kylmän sodan jälkeen (Väitös: VTM Sampo Kemppainen, 22.10.2021, valtio-oppi)

Yhdysvaltojen kanssa solmitut sotilasliitot määrittelevät sen liittolaisten turvallisuuspolitiikan eri osa-alueita laajasti niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin aikavälillä. Valtiotieteiden maisteri Sampo Kemppainen analysoi väitöstutkimuksessaan Japanin ja Australian 1950-luvulla Yhdysvaltojen kanssa solmimien sotilasliittojen kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Yhdysvaltojen asemassa tapahtuneiden muutosten kautta.

Valtio-opin oppiaineen juhlavuosi

30.09.2021

Turun yliopiston valtio-opin oppiaine juhlii tänä vuonna 60-vuotista opetustaan ja tutkimustaan. Sen kunniaksi järjestetään juhlaseminaari perjantaina 17.12.2021 Turun yliopiston tiloissa Publicumissa (os. Assistentinkatu 7)

Saksan liittokansleri vaihtuu, mikä muuttu? Erikoistutkija Kimmo Elo vastaa.

21.09.2021

Saksassa järjestetään tulevana sunnuntaina liittopäivävaalit. Niiden tulos ratkaisee myös sen, kenestä tulee maata 16 vuotta johtaneen Angela Merkelin seuraaja Saksan liittokanslerina. Millaisia ehdokkaita saksalaisille on tarjolla, ja miten valinta vaikuttaa  Saksan sisäpolitiikkaan ja Euroopan unioniin. Vastaamassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen  keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo.

Webinaari avaa 9/11-terrori-iskujen laaja-alaista vaikutusta

08.09.2021

Miten 9.11.2001 terrori-iskut ovat kuluneen kahden vuosikymmen aikana vaikuttaneet ajatteluumme, maailmankuvaamme ja tapaamme tehdä tutkimusta? Kysymykseen pureudutaan Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen järjestämässä webinaarissa, joka on kaikille avoin ja seurattavissa netissä perjantaina 10.9. kello 14.15 alkaen.

Eurooppa-foorumin anti kootaan tulevaisuuskonferenssin käyttöön

27.08.2021

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus sekä Eurooppa-foorumi kokoavat neljättä kertaa järjestetyn tapahtuman annin Euroopan tulevaisuuskonferenssin käyttöön. Tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jonka avulla ne haluavat kuulla kansalaisia ja antaa kansalaisille puheenvuoron Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.