Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.
Suurvaltojen kasvanut taipumus käyttää taloudellisia keinoja ulkopolitiikkansa jatkeena ja Kiinan kasvanut kiinnostus yritysostoihin Euroopassa on herättänyt kysymyksen yritysostojen yhteydestä huoltovarmuuteen. Käsitykset siitä, mitkä yritykset ovat yhteiskunnan kannalta kriittisiä, ja ulkomaisten yritysostojen regulatiivinen ympäristö, ovat muuttumassa. Aihetta on tutkittu niukasti, mutta parin vuoden sisällä on luvassa uutta tietoa Turun yliopiston ForAc-tutkimushankkeelta.
Suomen sisällissodan kuvittaminen koulukirjoissa on muuttunut voimakkaasti eri aikakausina. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historiankirjasta 1920-luvulta tähän päivään analysoiden sisällissodasta kertovia kuvia. Kuvien luonne on muuttunut poliittisen ilmapiirin vanavedessä.
Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.
Emil Aaltosen säätiön hallitus on tehnyt päätökset vuoden 2020 projektiapurahoista. Turun yliopistosta kaksi tutkimusryhmää sai 200 000 euron projektiapurahan.
Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.
Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.
Satakunnassa kokeiltiin syyskuussa uudenlaista verkossa toteutettavaa kansalaiskeskustelua, jossa asukkaat pohtivat maakunnan tulevaisuutta. Keskustelun seurauksena erityisesti koulutuksen painoarvo maakunnan kehittämistavoitteena lisääntyi. Kokeilun tuloksia hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin kehittämisessä osana Satakunta-strategiaa.
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittama Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi -teos vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin. Tarkastelussa on sekä historia että nykypäivän polttavimmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset.
Kunnon kansalainen on uupumaton ihmiskone. Näin todentaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo juuri julkaistuissa Ihmiskone töissä -teoksessaan. Mannevuo piirtää työn merkityksen koko suomalaisen yhteiskuntarakenteen keskeisenä tekijänä sotakorvausvuosista tähän päivään.