Asiasana: luonnon monimuotoisuus

Vuoden alussa voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki suojelee entistä paremmin uhanalaisia lajeja. Sen sijaan tavallisen ”arkiluonnon” suoja on olematon, joten luontokato jatkuu. Avuksi tarvitaan yksi laki lisää, jolla kokonaisuus otetaan kunnolla haltuun, kirjoittavat ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta ja ympäristöoikeuden erikoistutkija Minna Pappila Suomen ympäristökeskuksesta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Kiihtyvässä luontokadossa ei ole kyse vain ”luonnon” ongelmasta. Syvenevä kato vaarantaa myös ihmisen elinolot. Uusi, monimuotoinen luontosuhde voi syntyä vain rohkean johtajuuden kautta. Vastuunpakoiluun ei ole varaa, kirjoittaa Satu Teerikangas. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Turun yliopisto on mukana metsäalan kehittämis- ja koulutushankkeessa, jolle myönnettiin 129 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteen osana. Turun yliopistossa hanketta toteutetaan Luonto2100-rahaston kautta. 

Oxfordin yliopisto ja YK:n ympäristöohjelma UNEP julkistivat maailmanlaajuisen verkoston YK:n COP15-luontokokouksen yhteydessä Montrealissa 8.12.2022. Turun yliopisto on yksi verkoston perustajajäsenistä.

Tänään maanantaina juhlitaan eri puolilla maailmaa Halloweenia. Suomessa keppostelu keskittyi viikonloppuun, mutta varsinaisen aattopäivän kunniaksi biodiversiteettiyksikön tutkijat esittelevät esimerkkejä tosielämän Halloween-hahmoista, joita tutkitaan Turun yliopistossa.

Maapallolta tunnetaan noin 2 miljoonaa eliölajia, mutta valtaosa lajeista on edelleen löytymättä. Hurjimpien arvioiden mukaan planeetalla saattaa elää tällä hetkellä jopa kymmeniä miljoonia lajeja. Tutkijat löytävät ja nimeävät vuosittain noin 20 000 ”uutta” lajia. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluneen vuoden aikana kuvanneet tieteelle esimerkiksi kolme entuudestaan tuntematonta eläinsukua ja 27 eläinlajia. Monet uusista lajeista ovat uhanalaisia jo löytyessään.

Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, miten glyfosaattia sisältävä rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää ja heikentää kimalaisten menestymistä. 

Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumien kirjoittajana, mutta hänen laaja taiteellinen tuotantonsa ja elämänsä sisälsi paljon muutakin. Uutuuskirja Meri ja Tove. Elämää saaristossa kertoo taiteilijan elämästä Itämeren saaristossa. Kirjasta selviää myös, millainen on ollut saariston ihmisten suhde mereen ja saaristoon eri vuosikymmeninä.

Turun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet seitsemän tieteelle uutta saniaislajia, jotka kasvavat trooppisen Amerikan sademetsissä. Monet lajeista löytyivät ekologisen tutkimuksen sivutuotteena, sillä sademetsien monimuotoisuus on edelleen niin huonosti tunnettu, että tutkijat törmäävät maastotöissä usein ennestään tuntemattomiin lajeihin.

Miten käännämme maapallon hyvinvoinnin kohti parempaa ja miksi erot suomalaisten lukutaidossa kasvavat? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Turun yliopiston ja sen johtaman INVEST-tutkimuskeskuksen keskusteluissa SuomiAreenassa tiistaina 12.7.