Asiasana: poliittinen historia

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

Kunnon kansalainen on uupumaton ihmiskone. Näin todentaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo juuri julkaistuissa Ihmiskone töissä -teoksessaan. Mannevuo piirtää työn merkityksen koko suomalaisen yhteiskuntarakenteen keskeisenä tekijänä sotakorvausvuosista tähän päivään.

Kiitos dekaani @Luikki hienosta puheesta valmistuneille! Kyllä herkistyi tuore maisteri etäyhteydenkin välityksellä!
Katariina Kulhan twitterviesti ja siihen liitetty kuva kahvikupista läppärinäyttöineen kuvaa vuonna 2020 valmistuneiden ainutlaatuista opiskelujen lopputaivalta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden publiikki vietettiin ensimmäistä kertaa etänä.

Kymmenen tutkijan artikkelit peilaavat laajalla kuvalla Suomen 25-vuotista jäsenyyttä Euroopan unionissa. Teos on julkaistu verkossa ja se on vapaasti luettavissa.

Uusi Ennen ja nyt -julkaisu pureutuu muun muassa vammaisten sotakokemuksiin. Numeron vertaisarvioidut artikkelit eroavat toisistaan niin teemoiltaan kuin käsittelemiltään aikakausilta. Artikkeleita yhdistää kuitenkin se, että ne on arvioitu avoimella ja joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. Näin Ennen ja nyt pyrkii osaltaan uudistamaan ja kehittämään yhtä keskeisimmistä tieteellisistä laadunvalvontamenetelmistä.

Teiniliiton historiaa kaivetaan nyt esiin tunteiden ja kokemuksen näkökulmasta. Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettajan Ville Soimetsän johtama hanke lähestyy 1960–1970-luvun koululaisten tekemisiä, tunteita ja tekemättä jättämisiä monin tavoin uudenlaisista näkökulmista. Nelivuotisessa hankkeessa syntyy niin tieteellisiä artikkeleita kuin taiteellinen dokumentti.

Teiniliiton historiaa kaivetaan nyt esiin tunteiden ja kokemuksen näkökulmasta. Nelivuotinen tutkimushanke tuottaa sekä tieteellisiä artikkeleja että dokumentaarisen elokuvan. Nyt haastateltaviksi haetaan Teiniliiton kulta-ajan nuoria.

Saksan keisarillisen armeijan luutnantti Fritz Güth joutui ensimmäisessä maailmansodassa sotavangiksi Venäjälle, pakeni Suomeen ja joutui Suomen sisällissodan keskelle. Nyt hänen päiväkirjamerkinnöistään on syntynyt kirja Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Teoksen toimittaneiden Olli Kleemolan ja Timo Soikkasen mukaan kirja antaa uudenlaisen näkökulman elämään Suomessa ja erityisesti Turussa vuonna 1918.

Evakkojen asuttamista ohjanneen maanhankintalain kielipykälällä on vähäinen vaikutus Lounais-Suomen rannikkoalueen maanlunastuksissa. Maanlunastustoiminta eteni pitkälti vapaaehtoisin kaupoin, mutta niitä hidasti päätös niputtaa kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat saman toimikunnan alaisiksi.

Kaikki yhteiskuntatieteellisen hakukohteet keräsivät ennätysmäärän hakemuksia, yhteensä 7328 hakemusta. Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan saapuneiden hakemusten määrä kasvoi yhteensä 1529:llä. Suurimmat määrälliset kasvajat oli poliittinen historia ja valtio-oppi 438 hakemuksen kasvulla, logopedia 417 hakemuksen kasvulla,  sosiaalitieteet 243 hakemuksen kasvulla ja psykologia 210 hakemuksen kasvulla.