Miten köyhyys vaikuttaa ja ilmenee nuorten elämässä? Turun yliopiston tutkijat etsivät vastausta kysymällä asiaa suoraan nuorilta. 15–21-vuotiaille suunnattu keruu on avoinna 9.12. saakka.
Monitieteisesti neuropsykiatrisesti oireilevien nuoret palveluja tutkiva hanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä reilun 450 000 euron rahoituksen. Turun yliopiston sosiaalityön professorin Merja Aniksen johtamassa tutkimuksessa kysymystä lähestytään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan näkökulmia yhdistäen.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.
Kärjekkäämmät mielipiteet sekä uusien identiteettipuolueiden poliittiset teemat korostuvat sosiaalisen media poliittisissa keskusteluissa, ilmenee Ilkka Koirasen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että puolueiden kannattajien, jäsenten ja edustajien sosiaalisilla taustoilla ja ideologisilla arvoilla on merkitystä siihen, miten sosiaalisessa mediassa osallistutaan. Koirasen mukaan ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.
Uutena ja vallankumouksellisena nähdyn startup-yrittäjyyden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljastuu valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Samalla startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on. – Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, Koskinen toteaa.
Sosiaalityön yliopistonlehtori Teija Karttunen kilpailee artikkelillaan "Kannattelu ja vaurioituminen naisten päihdeongelmien sävyttämissä läheissuhteissa" Koneen Säätiön jakamasta Vuoden Tiedekynä -palkinnosta.
Korjaava työyhteisösovitteluprosessi ja sovittelijoiden toiminta edistävät ristiriitatilanteiden ratkaisua ja koettua työhyvinvointia, mutta aina sovitteluprosessin läpikäynti ei riitä ristiriidan ratkaisemiseksi. Asiaa väitöstyössään tutkineen Tuula Kaitsaaren mukaan sovittelutilanteiden jälkeen työhyvinvointi heikkeni erityisesti silloin, jos sovitteluun osallistuneet kokivat, ettei esihenkilö tukenut muutosta.
Suomen Akatemia myönsi Turun yliopiston Suomessa koordinoimalle Europan Social Survey -tutkimukselle 2,47 miljoonan euron tutkimusinfrastuktuurirahoituksen. ESS:n ohella rahoituksen sai myös FINStruct – integroidun rakennebiologian tutkimusinfrastruktuuri, jossa Turun yliopisto on yhtenä kumppanina. Turun osuus Suomen Akatemian tukisummasta on on reilu 83 000 euroa.
Professori Elina Kilpi-Jakonen johtama INVEST-tutkimuskeskuksen työryhmä on saanut 150 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen Nuorten osallisuuden ympäristöt: Sosiaalisen osallistumisen, kiinnittymisen ja kansalaistoiminnan tekijät kulttuurisesti moninaisten nuorten kasvamisympäristöissä.
Suomen Akatemia on myöntänyt reilun 9 miljoonan euron jatkorahoituksen Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTille. Rahoituskausi ulottuu vuoteen 2026. Väliarvioinnin tehnyt kansainvälinen arviointipaneeli totesi lippulaivan toiminnan erinomaiseksi ja erittäin tulokselliseksi todeten samalla tulevaisuuden suunnitelmien olevan lupaavia.