Asiasana: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) asensivat keväällä 2021 GPS-lähettimet yhteensä 50 valkoposkihanhelle, jotka olivat pysähtyneet Pohjois-Karjalaan muutollaan Keski-Euroopasta kohti Venäjän arktisia pesimäalueita. Lähettimien avulla tutkitaan, miten hanhiyksilöt valitsevat ruokailupaikkoja ja käyttäytyvät, kun niitä karkotetaan pelloilta. Samalla pystytään seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoja. Reitit on nyt julkaistu avoimesti kaikkien seurattavaksi lajitietokeskuksen sivuilla.

Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä CAFF järjestää 6.–9.9. kokouksensa Kilpisjärveltä käsin. Työryhmän delegaatio vierailee muun muassa Kilpisjärven biologisella asemalla, Kilpisjärven koulussa, Käsivarren paliskunnassa sekä luontokeskuksessa. Rovaniemellä 10.9. työryhmän delegaatio vierailee Luonnonvarakeskuksessa, Metsähallituksessa, Arktisessa keskuksessa sekä maakuntamuseossa. Matkan aikana järjestetään mm. työpaja Kilpisjärven koulussa sekä kuvataan kuusiosaista videosarjaa.

Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan. 
 

Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.
 

Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Nyt tutkijat ovat löytäneet tieteelle aiemmin tuntemattomat Dolichomitus meii  ja Polysphincta -loispistiäislajit  Etelä-Amerikasta. Sademetsistä löytyneet uudet lajit hurmaavat väreillään ja jännittävillä elintavoillaan. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluvana vuonna kuvanneet tieteelle jo 53 uutta eläinlajia. 

Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.

Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.

Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
 

FM Anni Hakanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten verkkomaisissa rakenteissa useiden kohteiden samanaikaista paikannusta voidaan tehdä etäisyyksien avulla. Hakasen kehittämiä uusia paikannuskeinoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi robottien ohjaamisessa tai tunkeilijoiden jäljittämisessä tietoverkoissa. 
 

Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on avattu uusi, visuaalisia opastekylttejä seuraava aikavaellusreitti. Reitti kuvaa maailmamme kehittymistä alkuräjähdyksestä aina nykyhetkeen saakka. Noin 14 miljardia vuotta voi nyt kävellä 1,4 km pituisella, opastetulla reitillä, josta vain 3 cm on ihmiskunnan historiaa.