Pohjoinen luonto muuttuu nopeasti
Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema Kevolla kerää arvokasta tietoa arktisen vyöhykkeen luonnosta ja ympäristön muutoksista.
Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema Kevolla kerää arvokasta tietoa arktisen vyöhykkeen luonnosta ja ympäristön muutoksista.
Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo tarjoaa globaalisti ainutlaatuiset puitteet tutkimukselle ja opetukselle. Opiskelijoille Kevo antaa mahdollisuuden tutustua subarktiseen luontoon ja soveltaa luennoilla opittua teoriaa käytäntöön tavalla, mikä on mahdollista ainoastaan luonnossa. Maaliskuussa Turun yliopiston biologian opiskelijat pääsivät kenttätöihin Kevon talvisiin maisemiin osana talviekologian kurssia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili Lapissa Utsjoella ja Inarissa 23.–24. toukokuuta 2024. Osana vierailua presidentti Stubb tutustui Kevon luonnonpuistoon sekä Turun yliopiston Kevon tutkimusasemaan.
Tutkimusretkiä kosmokseen -kesälukio toteutettiin 25.7.–5.8.2022 Kevon tutkimusasemalla Utsjoella ja Sodankylän geofysiikan observatoriolla Tähtelässä. Kesälukiossa Turun yliopiston astrobiologia, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatus ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio olivat luomassa uusia lähestymistapoja tieteen, taiteen ja lukio-opetuksen yhteistyöhon.
Lapin tutkimusaseman väki on tottunut ottamaan ohjat omiin käsiin. Kun tuli aika kirjoittaa 60-vuotinen historia talteen, Kevon tytöt ja pojat panivat keräyksen pystyyn. Ja nyt tuo tarina on käsin kosketeltavassa muodossa.
Kirjan kirjoittaja, folkloristi Lassi Saressalo on itsekin tehnyt tutkimusta Kevolla, mutta vielä tutumpi aiempi asema, nykyinen tutkimuslaitos, on Esteri Ohenojalle. Hän kartoitti ensimmäisen kerran kasveja ja sieniä Kevolla 1961.
Kevojärven vuosikerrallinen pohjasedimentti paljastaa lähivuosien aikana uutta tietoa subarktisen alueen ilmastonmuutoksesta. Emil Aaltosen säätiön rahoituksella toteuttava tutkimushanke mahdollistaa tiedonkeruun menneistä muutoksista subarktisella vyöhykkeellä ja aloittaa pitkäaikaisseurannan ilmastonmuutoksen vaikutuksista järvessä.
Suomalaisyliopistojen kenttäasemat ryhtyvät yhdessä selvittämään puutiaisten levinnäisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien yleisyyttä. Yhteistyö laajentaa Turun yliopistossa vuonna 2012 alkanutta pitkäkestoista puutiais- ja Borrelia-aineiston keräystä.