Miten vastataan kuluttajien kasvaviin odotuksiin ruuan ekologisuudesta, kasvipohjaisuudesta tai terveellisyydestä? Miten yhteiskunnat voivat turvata kestävän ruuantuotannon? Tutkijat etsivät ratkaisuja kysymyksiin, jotka uudistavat nopealla tahdilla koko elintarvikealaa. Syksyllä käynnistyy myös uusi elintarviketekniikan koulutusohjelma vastaamaan alan lisääntyvään työvoimatarpeeseen.
Food for Sustainability and Health -symposium järjestetään Turussa 15.-16.8.2023. Tapahtuma on osa Finland China Food and Health -verkoston toimintaa, joka edistää Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä elintarviketieteissä ja -teknologiassa.
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Turun yliopistoon rahoituksen 11 akatemiahankkeelle.
Etsimme terveitä aikuisia tutkimukseen, jossa tutkitaan kasviperäisten, proteiinirikkaiden elintarvikkeiden vaikutusta suoliston mikrobistoon ja ihmisen aineenvaihduntaan.
Kasvisten antosyaaneilla on tyypin 2 diabeteksen riskiä vähentäviä ominaisuuksia, käy ilmi Turun yliopiston elintarviketieteiden tuoreesta katsausartikkelista. Antosyaanit ovat hedelmien, vihannesten ja mukuloiden punaisia, sinisiä ja violetteja väriaineita.
FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.
Sieniä käytetään ravintona ja lääkkeenä kaikkialla maailmassa ja sienet ovat Suomen metsien toiseksi suurin syötävä biomassa. Monilla sienistä eristettyillä bioaktiivisilla molekyyleillä kuten polysakkarideilla on todettu olevan useita biologisia toimintoja, jotka liittyvät muun muassa immuunijärjestelmän säätelyyn. MSc Gabriele Beltramen väitöstutkimus tarkasteli sienten polysakkarideja sekä paneutui eristysmenetelmien kehittämiseen sienten β-glukaanisaannon kasvattamiseksi.
Elintarviketeollisuus tuottaa valtavia määriä proteiini- ja kuiturikkaita sivuvirtoja, jotka päätyvät pääosin rehuksi tai biojätteeksi. Turun yliopiston johtama PROWASTE-projekti kehitti tehokkaita ja vihreitä prosesseja proteiinien ja kuitujen eristämiseen ohramäskistä ja rypsin puristekakusta, jotka ovat Euroopan tasolla kaksi hyvin merkittävää elintarviketeollisuuden sivuvirtaa.
DI Niina Kelanteen väitöstutkimus osoittaa, että polymeerejä, entsyymejä ja viinihiivakäymistä voidaan käyttää puolukan ja mustaherukan aistittavien ominaisuuksien muokkaamiseen. Kyseiset bioprosessointimenetelmät vaikuttavat sekä haihtuviin että haihtumattomiin yhdisteisiin ja näin ollen kokonaisvaltaisesti aistittaviin ominaisuuksiin. Tutkimus tuo uutta tieteellistä tietoa bioprosessointien vaikutuksista puolukka- ja mustaherukkajuomien valmistukseen sekä marjojen teolliseen hyödyntämiseen.
Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.