Asiasana: Kemia

Epoksidaatio on hapetusreaktio, jolla esimerkiksi raakaöljyn osasia voidaan muuttaa käyttökelpoisemmiksi aineiksi, kuten muoveiksi tai lääkkeiksi. Reaktio on teollisesti merkittävä, ja sen tehostamiseksi käytetään usein Mo-pohjaisia katalyyttejä, eli aineita, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. FM Pasi Salonen paransi väitöstyössään molybdeeniin (Mo) perustuvien epoksidaatiokata­lyyttien suorituskykyä jopa satakertaisesti aiemmin käytettyihin katalyytteihin nähden.

Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on Suomessa kansallisesti tunnustettu haitallinen vieraslaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että vieraslaji on sopeutunut hyvin uudella alueella kohtaamiinsa kasvinsyöjiin, lehtokotiloihin.

Dattatraya Ukale on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä yksinauhaisen DNA:n pätkiä, joissa yksi emäsosa on korvattu aromaattisella organoelohopearakenteella. Näiden rakenteiden pariutuminen luonnollisten nukleiinihappoemästen kanssa perustuu elohopean ja typen väliseen sidokseen ja poikkeaa ratkaisevasti luonnollisesta Watson–Crick-emäspariutumisesta.

FM Ville Eskonen kehitti väitöstyössään uusia lääkeaineseulonnan menetelmiä, jotka perustuvat proteiinien osien käyttöön sekä herkkään luminesenssiluentaan. Suurimpia etuja verrattuna nykyisiin menetelmiin ovat niiden yksinkertaisuus sekä vähäinen materiaalien kulutus yhtä mittausta kohti.

FM Esko Salojärven kemian alaan kuuluva väitöstutkimus laajentaa ymmärrystämme koordinaatioyhdisteiden hapetus-pelkistyskäyttäytymisestä ja niiden lähi-infrapunasäteilyn absorptiosta. 

Kasvit tuottavat monia puolustusyhdisteitä kasvinsyöjiä vastaan. Näistä fenoliset yhdisteet voivat hapettuessaan heikentää ruuan laatua sekä haitata kasvinsyöjien ruuansulatusta ja kasvua. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Jorma Kim kehitti menetelmän, jonka avulla havaitaan, mitkä yhdisteet ovat alttiita hapettumaan kasvien omien entsyymien vaikutuksesta. Toisella menetelmällä voidaan määrittää esimerkiksi perhostoukkien suolen pH-arvo ja edelleen yhdisteiden hapettuminen suolessa havaitussa olosuhteessa.

Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet pimeässä valkoisena hohtavan luonnonmineraalin loiston alkuperän. Luonnonmateriaaleja tutkimalla voidaan saada merkittävää tietoa entistä parempien synteettisten materiaalien kehittämiseen.

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 78 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 102 osahanketta. Turun yliopistosta rahoituksen sai yhteensä seitsemän tutkijaa.

FL Markus Räsäsen väitöstutkimus tuo lisätietoa harvinaisten maametalli-ionien kompleksien valontuoton muodostumisesta. Nykyisellään komplekseja hyödynnetään erityisesti bioanalytiikassa, muun muassa diagnostiikassa. Mitä paremmin kompleksien valontuoton muodostuminen tunnetaan, sitä enemmän kompleksien sovelluskohteita voidaan laajentaa.

Aurinkoenergia on isossa osassa kasvavien energiatarpeiden täyttämisessä tulevaisuudessa, minkä vuoksi materiaalien kehittäminen tehokkaammiksi aurinkoenergian hyödyntäjiksi on erityisen tärkeää. FM Minnea Tuomisto kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan valoa tuottavia, käänteisviritteisiä materiaaleja aurinkoenergian hyödyntämisen näkökulmasta.