Turun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet seitsemän tieteelle uutta saniaislajia, jotka kasvavat trooppisen Amerikan sademetsissä. Monet lajeista löytyivät ekologisen tutkimuksen sivutuotteena, sillä sademetsien monimuotoisuus on edelleen niin huonosti tunnettu, että tutkijat törmäävät maastotöissä usein ennestään tuntemattomiin lajeihin.
Apolloperhosen määrä on pudonnut Saaristomerellä 2000-luvun alusta 2020- luvulle tultaessa alle puoleen. Raju lasku on hälyttävä uhanalaisen lajin kohdalla: Saaristomeren kansallispuisto on ollut apolloperhosen vahvinta aluetta Suomessa. Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteisen tutkimuksen tulokset on otettu heti käyttöön. Metsähallitus on käynnistänyt löydettyjen esiintymien lähisaarilla apollotoukkien ja -perhosten elinympäristöjen kunnostustyöt.
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi, että aasiannorsuilla sosiaalisuus ei ole yhteydessä suolistoloistartuntoihin. Tutkijat tarkastelivat yksinäisiä ja erilaisissa ryhmissä eläviä norsuja, mutta sosiaalisuuteen liittyvillä eroilla ei ollut yhteyttä suolistoloisten määrään.
Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.
Tänä vuonna Turun yliopiston ja Åbo Akademin jatko-opiskelijat järjestävät BioCity Student Symposiumin otsikolla Students are the Solution. Tapahtuma järjestetään paikan päällä vierailukeskus Joessa 24.8.2022 yhdessä InFLAMES-lippulaivan kanssa
Kaupunkiviljely parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja rikastuttaa paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Turussa kesällä 2019 alkaneessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että viljelijöiden oma käsitys viljelyn tuomista hyödyistä ei vastannut tutkijoiden mittaamia ekologisia hyötyjä.
Punkkikausi on käynnistynyt lähes koko maassa, vaikka talven kylmä ei vielä täysin olekaan irrottanut otettaan. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kylmä kevät on viivästyttänyt puutiaiskauden alkua, mutta Punkkilive-palveluun on silti raportoitu kevään aikana jo reilu tuhat havaintoa. Havaintoja on tullut eniten Etelä-Suomen rannikkoseuduilta ja Oulusta, mutta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta puutiaisia liikkuu lähes koko maassa.
Kalaemot harvoin ruokkivat poikasiaan. Poikkeuksena ovat muun muassa tietyt käärmeenpääkalat, joiden poikaset nielevät ravinnokseen päänsä kokoisia oman emonsa hedelmättömiä munia. Uusi tutkimus osoittaa, että poikkeuksellinen sopeuma kehittyi käärmeenpääkaloille vasta 12 miljoonaa vuotta sitten. Ominaisuus on voinut vaikuttaa ryhmän suuren lajimäärän kehittymiseen ja sen lajien laajaan leviämiseen.
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi, että erilaiset sosiaalisuuden piirteet ovat yhteydessä aasiannorsujen stressihormonitasoihin. Urosnorsuilla esimerkiksi yksinäisyys nosti stressitasoa, naarasnorsuilla taas poikasten läsnäolo laski stressiä.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat rukiilla yleisen torajyvätaudin torjuvan kasvia syöviä tuholaisia kasvin puolustuskemian kautta. Torajyvätauti tekee viljasta myrkyllistä ja aiheuttaa kasville siemenkatoa, joten sitä pidetään ihmisen näkökulmasta haitallisena kasvitautina. Uuden tutkimuksen perusteella se kuitenkin näyttäytyy kasvien kannalta hyödyllisenä puolustajana, joka voi jopa parantaa kasvin kelpoisuutta.