Turun yliopiston Aboa-joukkue osallistui tänä vuonna kansainväliseen synteettisen biologian iGEM-kilpailuun. Joukkue sijoittui kilpailussa hopeatasolle Itämeren lääkejätteen määrän vähentämistä tavoittelevalla tutkimusprojektillaan.
MSc Jennie Crawley tutki biologian alan väitöskirjassaan Myanmarissa metsätöissä käytettäviä aasiannorsuja. Tulokset osoittavat, että norsunkäsittelymenetelmillä sekä norsunajajien vuorovaikutuksen pituudella on merkittävä vaikutus norsun käyttäytymiseen, terveyteen ja kuolleisuuteen.
Syksyllä raportoitujen puutiaishavaintojen määrä on vähentynyt kesäkuukausien huipuista, mutta etenkin Etelä-Suomen rannikkoseutujen leudot kelit ja runsas kosteus ovat pitäneet punkkeja liikkeellä edelleen. Puutiaisten esiintyvyyttä selvittävät tutkijat toivovat kansalaisilta puutiaishavaintojen aktiivista ilmoittamista Punkkilive-verkkopalveluun myös ilmojen kylmentyessä.
Epigeneettiset muutokset ovat eräs mekanismi, jolla luonnonpopulaatiot sopeutuvat ympäristönmuutoksiin. Epigeneettiset muutokset kuten DNA:n metylaatio eivät suoraan muuta DNA:n rakennetta, mutta säätelevät geenien ilmentymistä. Kaksi tuoretta tutkimusta osoitti, että poikasten altistuminen ympäristön metalleille, lyijylle ja arseenille, vaikuttaa talitiaisten genomin metylaatiotasoihin. Tämä voi vaikuttaa geenien ilmenemiseen ja siten mahdollisesti joko auttaa sopeutumaan saastuneeseen elinympäristöön tai johtaa haitallisiin, jopa pitkäaikaisiin muutoksiin.
Turun yliopiston Aboa-joukkue osallistuu kansainväliseen synteettisen biologian kilpailuun. Tutkimusprojektin tavoitteena on vähentää Itämereen päätyvän lääkejätteen määrää.
Monet erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat vanhenemiseen yhdistettyjen telomeerien pituuteen, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Tiia Kärkkäinen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kirjosieppojen telomeeridynamiikkaa ja havaitsi, että erityisesti kasvun aikaiset olosuhteet vaikuttivat yksilön telomeerien pituuden kehitykseen. Telomeerien pituuden on puolestaan havaittu ennustavan muun muassa yksilön elinikää.
Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin.
Dosentti Timo Vuorisalo on keskeisenä asiantuntijana mukana Ylen Legendaariset lintututkijat -audiosarjassa. Sarjassa tutustutaan 16 lintututkijaan, heidän persooniinsa ja merkityksiinsä suomalaisen lintututkimuksen saralla. – Henkilösarjassa esitellään mitä kummallisimpia persoonia aina 1800-luvun punkhenkisistä tutkijoista lähtien. Mutta aina arvostavaan ja kunnioittavaan sävyyn, dosentti Timo Vuorisalo sanoo.
MSc Ksenia J. Zueva selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi lohet reagoivat parasiittiin eri tavoilla. Tutkimusryhmä löysi lohelta useita geenejä, jotka vastustavat erästä sen pahimmista loisista. Useat geeneistä ovat muita kuin tunnettuja immuniteettigeenejä, mikä viittaa siihen, että kalojen immuunivaste on monimutkainen.
Monitieteinen tutkimusryhmä selvitti stressivasteen evoluutioon vaikuttavia tekijöitä ja hahmotteli uusia tutkimussuuntia. Matemaattiset mallit ennustivat esimerkiksi stressaavien tilanteiden ennalta-arvattavuuden vaikuttavan stressitasoihin. Teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen auttaa ymmärtämään stressiä paremmin.