Asiasana: biologian laitos

Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.

Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto järjestävät yhdessä Eurooppalaisen ekologisen taloustieteen seuran (European Society for Ecological Economics, ESEE) kanssa kansainvälisen konferenssin politiikkaratkaisujen yhteisluomisesta Turussa 18.–21.6.2019. Konferenssin nimi on Co-creation: making ecological economics matter.

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Etelä-Amerikan viidakoista on löytynyt useita tieteelle ennen tuntemattomia saniaislajeja. Uusien lajien löytyminen osoittaa, että Amazonian metsiin kätkeytyy edelleen yllätyksiä.

Turun yliopiston opiskelijat ovat voineet tehdä sähköisiä tenttejä jo 2010-luvun alussa. Sähköinen tenttiminen antaa vapauksia tilan ja ajan rajoitteista ja ilmentää hurjaa vauhtia edennyttä opetuksen ja oppimisen digitalisaatiota laajemmin. 

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla. 

Isoäitien lapsenlapsilleen tarjoama hoiva parantaa lastenlasten selviämisen todennäköisyyttä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Suomalaisiin kirkonkirjamerkintöihin pohjaavan tutkimuksen mukaan isoäitien mahdollisuudet tarjota apua lastenlasten hoitamiseen kuitenkin vähenevät iän ja terveydentilan heikentymisen myötä.

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sertifiointityöryhmä on myöntänyt Turun yliopiston biologian laitokselle ja biodiversiteettiyksikölle oikeuden vastaanottaa luontoselvitykset-erikoistumisalan henkilösertifiointiin vaadittavia teoriakokeita. Sertifioinnilla on tarkoitus varmistaa, että luontoselvityksiä tekevillä henkilöillä on riittävästi kokemusta ja tietotaitoa alan tehtäviin. 

Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan.