Asiasana: biologian laitos

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja antaa uutta tietoa biologisen ikääntymisen kannalta keskeisten mekanismien alttiudesta elinympäristön vaikutuksille eri selkärankaisilla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää ikääntymisen mekanismien ymmärtämiseen. Monipuolisen aineiston ansiosta tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös luonnonsuojelullisiin tarkoituksiin.

Jaakko Ilvonen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa eri sudenkorentolajeja ja niiden loisia selvittääkseen, mitkä ominaisuudet vaikuttavat loisinfektion todennäköisyyteen. Hän havaitsi, että sudenkorentolajin koko, reviirikäyttäyminen ja maantieteellisen sijainti vaikuttavat loisten määrään. Tutkimus osoitti myös, että pienemmillä sudenkorentolajeilla on heikompi immuunipuolustus.

Luonnosta pyydystettyjen Myanmarin työnorsujen kuolleisuus on vankeudessa syntyneisiin työnorsuihin verrattuna suurempi vielä vuosia pyydystyksen jälkeen, ja ne elävät monta vuotta lyhyemmän elämän. Asia selviää Turun yliopiston tutkijatohtorin Mirkka Lahdenperän johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän tuoreesta tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.

​Myanmarin työläisnorsu metsätöissä. Kuva: Alexandre Courtiol.

Kongressi kokoaa yhteen kasvibiologian mallikasvina tunnettua lituruohoa tutkimuksessaan hyödyntävät maailman huippututkijat. Logomossa 25–29.6.2018 järjestettävään kongressiin saapuu noin 600 kasvibiologian tutkijaa.

Lämpeneminen, happamoituminen, rehevöityminen ja hapen puute ovat esimerkkejä suurista, jo havaituista ja tulevaisuudessa ennakoiduista merten rannikkovyöhykkeiden ongelmista ympäri maailman. Nämä muutokset tapahtuvat Itämerellä paljon muita alueita nopeammin. Samaan aikaan Itämeri tarjoaa loistavan esimerkin siitä, miten vahingolliset suuntaukset voidaan kääntää suojelutoimien avulla.

Turun yliopiston tutkijat selvittivät Myanmarin työläisnorsupopulaatiota tutkimalla, että Aasian norsujen persoonallisuus voidaan jakaa kolmeen persoonallisuusluokkaan. Tutkijoiden löytämät persoonallisuusluokat olivat tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus.

Kansainvälinen tutkimusryhmä osoitti, että Amazonian kasvilajien levinneisyyksien mallittamiseen tarvitaan tietoa paitsi ilmastosta myös maaperästä. Samalla he kuitenkin löysivät saatavilla olevista maaperäkartoista suuria epätarkkuuksia ja puutteita. Luonnonsuojelun kannalta on olennaista saada luotettavaa tietoa siitä, missä ja kuinka laajoilla alueilla eri lajit esiintyvät Amazoniassa.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden johtamassa hankkeessa selvitettiin loispistiäisten monimuotoisuutta eri puolilla maapalloa. Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä. Niiden tutkimus on tärkeää koko maapallon lajirikkauden ymmärtämiseksi. Lajimäärä oli korkeimmillaan Perun Amazoniassa. Suurin osa sieltä löytyneistä loispistiäislajeista, noin 75%, on tieteelle tuntemattomia. Kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset julkaisi Insect Conservation and Diversity.

Yliopistolla on pitkät perinteet meren ja merenkulun eri alueiden tutkimuksessa, jota on tehty useassa eri tiedekunnassa. Turun yliopistoon haetaan tutkimusjohtajaa ja kahta apulaisprofessoria.