Asiasana: ympäristötiede

Lähiympäristöllä on suuri merkitys yhteisöjen elämänlaadulle. MSc Ruslan Gunkon väitöskirjan tulokset osoittavat, että ympäristön laatu voi lisäksi toimia puskurina stressin vaikutuksille, etenkin koronopandemialle, mikä on tärkeää ajatellen niitä kielteisiä vaikutuksia, joille pienet yhteisöt altistuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että asukkaita tulisi kuntatasolla osallistaa päätöksentekoon, mikä edesauttaisi ympäristödemokratiaa.

Dosentti Timo Vuorisalo on keskeisenä asiantuntijana mukana Ylen Legendaariset lintututkijat -audiosarjassa. Sarjassa tutustutaan 16 lintututkijaan, heidän persooniinsa ja merkityksiinsä suomalaisen lintututkimuksen saralla. – Henkilösarjassa esitellään mitä kummallisimpia persoonia aina 1800-luvun punkhenkisistä tutkijoista lähtien. Mutta aina arvostavaan ja kunnioittavaan sävyyn, dosentti Timo Vuorisalo sanoo.

Vedenalaisen luonnon lajiopas sukeltaa Itämeren pinnan alle Suomen rannikolla ja merenpohjilla, rannoilla ja merenlahdissa. Kirja luo ainutlaatuisen katsauksen Itämeren lajeihin ja meriluontomme monimuotoisuuteen.

Suurteos Suomen lintutiede 1828–1974 julkistetaan yleisötilaisuudessa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa perjantaina 25.9.2020 klo 16.30–19.00. Tilaisuus on yleisölle avoin, mutta edellyttää ilmoittautumista. Julkistustilaisuutta voi myös seurata suorana videolähetyksenä.

Uusiutuvan energian käyttöönottoon tavoitellaan Suomessa nopeaa lisäystä erilaisten politiikkatoimien avulla. Suunnitteilla on verouudistus, investointitukia ja toimenpideohjelmia. Samalla on tärkeää huolehtia järjestelmien hyvästä laadusta. FM Pirjo Majuri tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maalämmön energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä sekä julkisen hallinnon aktiivisuutta ja edellytyksiä vaikuttaa maalämpöasennusten laatuun.

Valtioneuvosto on valinnut Turun yliopiston maantieteen laitoksen professori Jukka Käyhkön Suomen ilmastopaneeliin 1.1.2020 lähtien.

Kauppakorkeakoulun tapahtumassa haluttiin tuoda monitieteisyyttä keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja luonnon köyhtymisestä. Tapahtumassa käytiin läpi nykytutkimuksen antamaa tietoa tilanteesta ja pohdittiin sitä, miten näihin suuriin haasteisiin voidaan suhtautua talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Luento oli myös osa kauppakorkeakoulun kurssia Liiketoiminnan eettiset kysymykset.

Kaupungit ovat olleet toisen maailmansodan ympäristöhistorian polttopisteessä niin kuvaannollisesti kuin tosiasiallisestikin. Kaupungit joutuivat hävityksen kohteeksi ympäri maailman, kun taisteluissa ja pommituksissa pyrittiin tuhoamaan vihollisen vastarintapesäkkeitä, liikenteen solmukohtia, sähköverkkoja ja teollisuuslaitoksia. Kaupunkiympäristöt muuttuivat myös, kun kaupunkien ja maaseudun asukkaat ja luonnonvarat mobilisoitiin totaalisen sodan käyttövoimaksi. Sodassa sekä kaupunkilaiset että kaupunkien muut eliöt osoittivat kuitenkin huomattavaa sitkeyttä.