Asiasana: Ekologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tienvarret, johtoaukeat ja nurmikot on mahdollista valjastaa uhanalaistuvan niittylajiston suojeluun (Väitös: FM Jussi Lampinen, 21.2.2020, ekologia)

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan (Väitös: FM Suvi Hämäläinen, 4.10.2019, ekologia)

Orava on sopeutunut elämään rakennetussa kaupunkiympäristössä, eivätkä maiseman vaihtelevat rakenteet estä yksilöitä liikkumasta uusille elinalueille. Turun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen totesi tutkimuksessaan, että orava on kykenevä liikkumaan ja elämään vaihtelevissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Myanmarin norsunhoitajat ovat entistä nuorempia ja kokemattomampia

11.02.2019

Perinteinen norsunhoito on nopeasti muuttumassa eri puolilla maailmaa. Turun yliopiston ekologian tutkijat ja Myanmarin puuteollisuuden eläinlääkärit havaitsivat tutkimuksessaan, että myanmarilaiset norsunhoitajat ovat nykyään keskimäärin vain 22-vuotiaita ja heillä on kolmen vuoden kokemus työskentelystä norsujen kanssa. Tämän lisäksi he vaihtavat norsua, jonka kanssa työskentelevät, vuosittain, jolloin norsun ja hoitajan välille ei synny pitkäaikaista suhdetta.

Oravan kannanvaihteluihin vaikuttaa eniten kuusen käpysato – ihmiset vaikuttavat oravakantoihin sekä positiivisesti että negatiivisesti (Väitös: FM Tytti Turkia, 28.9.2018, ekologia)

Ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu vaikuttavat oravien määrään voimakkaammin kuin petojen määrä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Orava hyötyy ihmisen muokkaamasta maisemasta, jossa on sopivasti vanhoja metsiä, maataloutta ja pihoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin vähentänyt oravien määrää.