in English
 
 
Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu

Väitöskirjan arvosanaehdotuksen tekee arvosteluryhmä, johon kuuluvat väitöskirjatyön ensimmäinen ohjaaja, vastaväittäjä(t), yksi tiedekunnan (tai tarvittaessa ulkopuolinen) professori sekä pääsääntöisesti toinen esitarkastaja silloin, kun vastaväittäjiä on vain yksi. Ohjaaja on mukana vain alkukeskustelussa ja poistuu arvosanasta käytävän keskustelun ajaksi. Dekaani nimeää arvosteluryhmään kuuluvan professorin tohtoriohjelman johtajan ehdotuksesta. Arvosteluryhmä kokoontuu ja antaa arvosanaehdotuksensa johtokunnalle väitöspäivänä.

Vastaväittäjä kirjoittaa tiedekunnalle lausunnon väitöskirjasta. Koulutuspäällikkö toimittaa lausunnon sähköpostitse väittelijälle ja hänen ohjaajilleen. Väitöskirja hyväksytään ja arvostellaan seuraavassa tiedekunnan johtokunnan kokouksessa. Väittelijällä on oikeus toimittaa vastine vastaväittäjän lausuntoon. Vastine täytyy toimittaa koulutuspäällikölle viimeistään kahdeksan päivää ennen johtokunnan kokousta.

Tutkintotodistus kirjoitetaan väitöskirjan hyväksymispäätöksen jälkeen ilman erillistä anomusta.

Jos olet työsuhteessa yliopistoon, muistathan toimittaa kopion tutkintotodistuksesta palkanlaskentaan.

Julkaisuarkistossa julkaistuun väitöskirjaan voidaan liittää Errata-sivu. Errata-sivu tulee liittää väitöskirjaan kuukauden kuluessa väitöskirjan hyväksymisestä.

Väitöskirjan arvostelu

Väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:
Aiheen valinta ja tutkimusongelma
Aiheen tulee kytkeytyä aikaisempaan tutkimukseen, mutta väitöskirjan tulisi tuottaa aidosti uutta tietoa ja se voi olla myös uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimus tulee rajata tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuskysymykset tulee asettaa siten, että niihin voidaan tutkimuksessa mielekkäästi vaikuttaa.
Käsitteellinen selkeys ja aiheen teoreettinen hallinta
Työn tulee olla käsitteellisesti selkeä ja tekijän tulee osoittaa taustateorioiden hallintaa ja hän kykenee käsitteellistämään tutkimusongelmansa.
Menetelmien käyttö
Menetelmien on oltava hyvin perusteltuja ja niiden avulla tulee pystyä vastaamaan tutkimusongelmaan. Tutkimusmenetelmien monipuolinen käyttö on ansio. Tutkimusmenetelmien syvällinen hallinta ja oivaltava käyttö katsotaan eduksi. 
Aineisto
Aineiston on oltava laadukas sekä tutkimusongelman ja –menetelmän kannalta riittävä.
Tulosten esittely
Tulokset on esitettävä selkeästi ja johdonmukaisesti. Analyysin on oltava johdonmukaista ja perusteltua.
Johtopäätökset
Johtopäätösten on oltava systemaattisia ja hyvin perusteltuja, ja ne tulee tehdä suhteessa tutkimusongelmaan, aineistoon ja menetelmään. Spekulaatioita tulee välttää.
Työn kokonaisuus ja kielellinen ilmaisu
Väitöskirjan on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Tekstin on oltava yhtenäistä ja loogista. Tekstissä on keskityttävä olennaiseen. Argumentoinnin on edettävä loogisesti. Tutkijan tulee osoittaa kriittistä ajattelua, omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä.

Arvosanojen määräytymisen perusteet:

5 (erinomainen): Aiheensa puolesta kunnianhimoinen työ on keskeisten arviointikriteerien valossa ja kansainvälisestikin vertailtuna ansiokas.
4 (kiitettävä): Työssä on arviointikriteerien valossa selviä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita.
3 (hyvä): Työ on hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Sen tutkimusongelma, metodit ja lopputulokset ovat hyvin perustellut ja se perustuu relevanttiin aineistoon. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita.
2 (tyydyttävä): Työssä on arviointikriteerien valossa selviä puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita.
1 (välttävä): Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita.
 
Asiasana:
Tagit: