in English
 
 
Maaseudun uudistuminen (MASU)

Tutkimusohjelma pyrkii vastaamaan kolmeen kysymykseen:

  1. Mitä ovat maaseudun uudistumisen ydinprosessit ja niiden luomat vaihtoehtoiset tulevaisuudet (”tulevaisuuden näkeminen”), 
  2. Miten maaseudun tulevaisuutta koskevia valintoja tehdään eri tasoilla ja eri toimijoiden osalta (”tulevaisuuden syntyminen”) ja
  3. Miten maaseudun tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa eri tasoilla ja eri toimijoiden taholta (”tulevaisuuden tekeminen”).

Tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy kolmeen teemaan, ydinprosessiin tai areenaan, joilla maaseudun uudistuminen merkittävältä osin tapahtuu. Teemoja voidaan täsmentää tai muuttaa tutkimusprosessin tai -tarpeiden muutosten myötä.
 

Maaseudun osallisuus tulevaisuuden arvoverkostoissa

Maaseudun perinteisissä arvoketjuissa (ruoka, metsä) toimijat ovat lokeroituneet omiin rooleihinsa ja ketjun ääripäiden vuorovaikutus on vähäistä. Tulevaisuudessa kuluttajat haluavat vaikuttaa suoremmin tuotantopäätöksiin. Maaseudun tuotteiden ja palveluiden käyttöpäätöksiin liittyy aiempaa moniulotteisempia valintaperusteita (yksilölliset merkitykset, hinta, ympäristövaikutukset, kulttuuri, turvallisuus). Kestävyyden todentaminen edellyttää uudenlaista vuorovaikutusta, josta myös maaseudun tuotteiden ja palveluiden kehitys voi hyötyä merkittävällä tavalla. Käyttäjät ja tuottajat luovat uusia tuotantomalleja, jakeluteitä ja markkinoita yhdessä (co-creation). Luottamusta verkostoissa rakennetaan sekä hallinnon että suoran vuorovaikutuksen kautta. Ellei hallinto kykene uudistumaan, se ohitetaan. Syntyy uusia arvopohjaisia liikkeitä ja verkostoja. Maaseudun tuotteiden ja palveluiden perinteisten kilpailukykytekijöiden (hinta, tekninen laatu) merkitys pienenee suhteessa osallisuuteen uusissa vuorovaikutteisissa arvoverkostoissa. Millaisia muotoja vuorovaikutus saa erilaisissa arvoverkostoissa ja millaisia tulevaisuuksia tästä avautuu?

Maaseudun toimijoiden strategiset valinnat ja innovaatiot

Maaseudun toimintojen monipuolistuminen ja toimijoiden tavoitteiden erilaistuminen on haastanut alan koulutuksen, neuvonnan ja kehittämispolitiikan, kun yritysten ”kilpailukykyreseptit” ja ihmisten ”hyvinvointireseptit” sisältävät yhä yksilöllisempiä ja monipuolisempia aineksia. Tulevaisuus syntyy valinnoista. Strateginen valinta merkitsee tietyn tulevaisuuspolun riskipitoista valintaa, esimerkiksi uuden liiketoiminnan käynnistämistä tai entisen merkittävää muutosta. Onnistuneiden valintojen seurauksena maaseudun toiminnot uudistuvat, kun entinen toiminta organisoituu uuteen muotoon tai maaseudulle syntyy kokonaan uusien toimintojen kerrostumia innovaatioiden (uudistusten) myötä. Valinnan tekijä on yhtä aikaa monenlaisten voimakenttien vaikutuspiirissä – valintaan vaikuttavat henkilökohtaiset tekijät (tavoitteet, osaaminen, odotetut hyödyt), taloudelliset tekijät (voimavarat, tuotot ja uhraukset), sosiaaliset ja institutionaaliset tekijät (muiden odotukset, lait ja normit, uskomusjärjestelmät) jne.  Mitä paremmin tulevaisuuteen kiinnittyvien valintojen perusteita ja mekanismeja ymmärretään, sitä paremmat mahdollisuudet yhteiskunnassa on keskustella vaihtoehtoisista, syntymässä olevista tulevaisuuksista ja yhteiskuntapolitiikan vaikutusmahdollisuuksista. Maaseudun tuotannollinen toiminta uudistuu liiketoimintavalintojen evoluutioprosessina. Mitkä tekijät ennustavat maaseudun eri toimijoiden tärkeitä strategisia liiketoimintavalintoja ja miten nämä tekijät muuttuvat tulevaisuudessa?

Maaseutualueiden markkinat

Maaseutualueiden omat markkinat ovat ohuet ja hauraat. Maaseudun toimijoille ne ovat kuitenkin elintärkeitä monialaisen liiketoiminnan yhtenä tukijalkana sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien areenana (bioenergia, hoiva, lähiruoka, turva). Julkisen sektorin jatkuva vetäytyminen maaseudulta avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita kansalliset ja kansainväliset toimijat hamuavat paikallisten yritysten ohella. Ollakseen uskottavia ja kilpailukykyisiä näillä markkinoilla, maaseudun toimijoiden täytyy rakentaa uudenlaisia toiminta- ja organisoitumismalleja. Maaseudulle syntyy myös kokonaan uusia markkinoita, kun napanuora maalta kaupunkeihin muuttaneeseen sukulaissukupolveen katkeaa ja nykyiset kaupunkilaisnuoret tuovat maaseudulle mukanaan uudenlaista toimintaa ja palvelukysyntää. ”Kaupunkilaisten” ja ”maalaisten” välille syntyy uusia omistuksen ja liiketoimintayhteistyön muotoja. Hajautettuja ratkaisuja (esim. pienimuotoinen energiatuotanto uudistuvista raaka-aineista valtakunnallisiin jakelujärjestelmiin) estävät institutionaaliset esteet poistuvat, mikä avaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun yrittäjille ja arvovalintoja maaseudun asukkaille (esim. energiaomavaraisuus). Negatiivisessa tulevaisuuskuvassa maaseudusta tulee alihankinta- ja siirtomaatalous.  Maaseudun markkinat järjestyvät lähitulevaisuudessa joka tapauksessa merkittävällä tavalla uuteen muotoon. Miten maaseutualueiden markkinat organisoituvat uudelleen tulevaisuudessa?

Asiasana:
Tagit:
 

 Lisätietoja:

 

​Tuomas Kuhmonen

Tulevaisuuden tutkimuskeskus