in English
 
 
Synergies and Trade-offs between food and energy? (LUST)
Hankkeessa tarkastellaan, minkälaisia trendejä on havaittavissa lihan kulutuksessa EU:n tasolla ja kuinka paljon maatalousmaata eurooppalainen lihan kulutus vaatii rehun tuotantoon ja laidunnukseen Euroopassa ja muualla maailmassa sekä arvioidaan mahdollisia maankäytön muutoksia, jos lihan kulutus Euroopassa vähenisi. Hankkeessa arvioidaan, Suomea esimerkkimaana käyttäen, paljonko bioenergian tuotantoa voitaisiin lisätä, mikäli maatalousmaata vapautuisi lihantuotannon tarpeista muihin tarkoituksiin.

Aiemmassa tutkimuksessa on yleensä oletettu, että lihan kulutus lisääntyy käytettävissä olevien tulojen lisääntyessä. Useiden tutkimustulosten mukaan eläinperäisten ruoka-aineiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat kasvisperäisten ruoka-aineiden tuotantoa suurempia. Koska nykyinen talouspolitiikka perustuu jatkuvan kasvun ajatukselle, on tärkeää analysoida mahdollisesti lisääntyvän lihan kulutuksen ympäristövaikutuksia. Erityistä huomiota pitää kiinnittää lihan kulutuksen maankäyttövaikutuksiin, sillä globaalisti valtaosa maatalousmaasta käytetään rehuntuotantoon ja karjan laidunnukseen. Toisaalta on esitetty, että tulotason kasvaessa yhteiskunnassa lihan kulutus voi kääntyä laskuun useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen takia. Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa analysoida, kuinka vähentyvä lihan kulutus vaikuttaisi lihantuotannon maankäyttöön Euroopassa ja muualla maailmassa.

EU:n tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä, ja Suomen kansallisissa tavoitteissa merkittävä painoarvo on bioenergialla. Henkeä kohti laskettu lihan kulutus on globaalisti tarkasteltuna Suomessa suhteellisen korkealla tasolla, suuri osa Suomessa tuotetusta viljasta käytetään rehuksi, ruoantuotannon kotimaisuusaste on kohtuullisen korkea ja lämmitysenergian tarve on suurta. Näistä syistä johtuen Suomi tarjoaa kiinnostavan tapausesimerkin sen arvioimiseen, miten lihan kulutuksen vähenemisestä aiheutuvan maatalousmaan vapautuminen vaikuttaisi bioenergian tuotannon mahdollisuuksiin.

Tutkimushankkeen johtajana toimii FT Burkhard Auffermann, väitöskirjatutkijana DI Francesca Allievi, projektitutkijana HTM Jenny Turunen ja neuvonantajana DI, KTT Markus Vinnari.

Asiasana:
Tagit:
 

 ​Lisätietoja:

 

Burkhard Auffermann
Francesca Allievi
Jenny Turunen

Tulevaisuuden tutkimuskeskus