in English
 
 
Tulevaa ohjelmaa
​Kuukausiesitelmissä tutkijat kertovat uusimmista tutkimusaiheistaan.​​​​​​​

Kevät 2019

TYÖPAJA 

Tucemems kutsuu kaikki oikeushistoriallisten aiheiden ja asiakirjojen parissa työskentelevät tutkijat Turussa 16.5. järjestettävään työpajaan, jossa keskustellaan aikaan ja oikeudenhoitoon/oikeuslaitoksen toimintaan liittyvistä tutkimusaiheista aikajanalla antiikista 1900-luvulle.

Työpajaan osallistuvien toivotaan esittelevän vapaamuotoisesti ja lyhyesti omia näkökulmiaan aiheeseen samalla kun suunnitellaan mahdollista aiheeseen liittyvää isompaa konferenssia ja yhteistä kansainvälistä julkaisua.

Työpajaan ovat tervetulleita kaikki ne, joita kiinnostavat esimerkiksi seuraavat teemat (muutkin aikaan ja oikeuteen liittyvät teemat ovat toki tervetulleita):

- ajan kuvaukset oikeuslähteissä

- oikeusprosessien kestot

- viive rikoksen ja tuomion välillä

- tuomioistuinten aikataulut ja istuntokaudet

- oikeudelliset määräajat ja niiden laskeminen

- virallisen oikeudellisen ajan määrääminen

Työpaja järjestetään torstaina 16.5. klo 14 alkaen Historicum-rakennuksen (katuosoite Kaivokatu 12, Turku) 2. kerroksen Aikala-salissa.

Työpajasta kiinnostuneiden pyydetään ottamaan yhteyttä joko Mia Korpiolaan (mia.korpiola@utu.fi)tai Kirsi Saloseen (kilesa@utu.fi).

 

WORKSHOP 

 

Welcome to the Death in Theory Workshop organised by the Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) on May 17th, in Aikala (Historicum Building, II floor, Kaivokatu 12, on Campus map see number T51) at the University of Turku.


Death brings to light the methods of disposing or preserving the corpse. These methods are part of a system which provides meaning for death itself. Although death is a biological process, it is at the same time a phenomenon of cultural, social, religious and philosophical significance. Death in Theory Workshop addresses questions like, what kind of conceptual framework, terminology and methodology are needed in studying death? Moreover, how do they affect the analysis of historical or prehistorical death? While the workshop presents the multidisciplinary nature of current death studies, it also enables essential dialogue and cooperation between these various fields. The language of the workshop is English.

 

Programme

Venue: Aikala room (Sirkkala Campus, Historicum Building, II floor)

 

10:00 Welcoming words

10:20—12:00 First session (Visa Helenius, Agita Misane, Terhi Rintamäki, Mia Korpiola)

11:30—12:00 General discussion

12:00—13:00 Lunch break

13:00—15:00 Second session (Kaarina Koski, Sanna Lipkin, Ilona Pajari, Ulnor Uotila, Auli Bläuer, Ulla Moilanen)

15:00—16:00 Coffee, workshop and closing remarks

 

Contributors and topics:

 Auli Bläuer (Zooarchaeology, Natural Resources Institute Finland): “Identification and deposition of burnt human bone remains in Finnish prehistory”

Visa Helenius (Philosophy, University of Turku): “Lucretius and Death Anxiety: A Contemporary Perspective”

Mia Korpiola (Laws, University of Turku): “Death and Law - Legal Historical Perspectives”

Kaarina Koski (Folkloristics, University of Helsinki): “Mind and matter in ritual practice”

Sanna Lipkin (Archaeology, University of Oulu): “Reproducing death and humanity”

Agita Misane (Sociology of Religion, Riga Stradins University): “Death, Afterlife and Lifeworld – the Classical Social Constructionist Approach”

Ulla Moilanen (Archaeology, University of Turku): “Deviant burials - what are they?”

Ilona Pajari (Social history, University of Jyväskylä): “Death studies in history – applied and original approaches”

Terhi Rintamäki (Sociology, University of Lapland): “I disappear”

Ulnor Uotila (Archaeology, University of Turku): “Ancestor Belief – Traveling Concept between Finnish National Sciences”

 

Organisers and contact persons:

Ulnor Uotila (ulnor.uotila@utu.fi) and Ulla Moilanen (ullamoilanen1@gmail.com)


STUDIA GENERALIA -Luentosarja


Elämää ja tutkimusta Turun Akatemiassa (1640–1828) käsittelevä yleisöluentosarja  järjestetään maanantaisin
klo 17
.15–19.00 Pharmacityn auditoriossa  (Pha1
Itäinen Pitkäkatu 4, TurkuLuennoille on vapaa pääsy. 
Lämpimästi tervetuloa

Ohjelma

28.1. Hannu Riikonen: "Turun Akatemian ulkomaiset yhteydet Porthanin aikana"


Abstrakti: Turun akatemian ulkomaisten yhteyksien ylläpitäminen, esimerkiksi tutkimus- ja opintomatkojen teko ulkomaille, kirjeenvaihto ulkomaisten tutkijoiden kanssa ja kirjallisuuteen perehtyminen, edellytti riittävää kielitaitoa. Emeritusprofessori Hannu Riikonen tarkasteleekin esitelmässään aikakauden professorien ja opiskelijoiden kielitaitoa niin latinan kuin uusienkin kielten osalta. Samalla käy ilmi, miten monessa suhteessa hyvinkin ajantasaista kirjallisuutta löytyi akatemian kirjastosta ja väitöskirjojen lähdeluetteloista antiikin ja muiden vanhojen lähteiden ohella.



18.2. Kirsi Vainio-Korhonen: ”Laillistetut kätilöt ja 1700-luvun Turun Akatemia”

Abstrakti: Turussa toimi kautta 1700-luvun koulutettuja laillistettuja ammattikätilöitä kaupunginkätilön viroissa. He olivat ensinmmäisiä koulutettuja suomalaisia virkanaisia. Valtaosa opiskeli Tukholmassa lääkintöhallituksen alaisuudessa, mutta kaksi heistä suoritti opintonsa ja tutkintonsa Turun akatemian lääketieteen professoreille Pehr Hjelmille ja Herman Spöringille 1710- ja 1740-luvulla. Luennolla pohditaan 1700-luvun kätilökoulutuksen sisältöä ja lääketieteellistä merkitystä ja kerrotaan turkulaiskätilöiden opinnoista, työnteosta ja elämänvaiheista. Koulutetut kätilöt olivat alansa asiantuntijoita ja heidän osaamistaan käytettiin myös muualla kuin synnytyshuoneissa, nimittäin oikeussaleissa rikosjuttujen käsittelyn yhteydessä. Laillistettujen kätilöiden piti olla luku- ja kirjoitustaitoisia, jotta he kykenivät lukemaan ammattikirjallisuutta. Viranhaltijoina heidän tuli niin ikään kyetä laatimaan ja allekirjoittamaan todistuksia sekä oikeusistuimille että muille viranomaisille. 1700-luvun oikeuspöytäkirjoista käy ilmi, miten kätilöt suorittivat tutkimuksia ja millaisia suullisia ja kirjallisia todistuksia he antoivat tuomioistuimille. Näin asiakirjat kertovat sekä heidän ammattitaidostaan että asiantuntemuksestaan.

 


18.3. Topi Artukka: "Tanssiva Akatemia. Professorit, opiskelijat ja turkulainen seuraelämä 1800-luvun alussa"

Turku oli Suomen keskeisin huvittelukaupunki 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, mikä näkyi aktiivisena seuraelämänä tanssiaisineen, illallisineen ja juominkeineen. Aatelin, varakkaiden kauppiaiden ja upseereiden ohella myös Turun akatemian virkakunta professorit etunenässä osallistui ahkerasti kaupungin seuraelämään ja sen kehittämiseen. Kaupungin yleisen seuraelämän ohella Akatemialla oli omat juhlansa ja traditionsa, jotka näkyivät ja kuuluivat 1800-luvun alun Turun arjessa. Luennolla pohditaan Turun akatemian ja sen piiriin kuuluneiden henkilöiden merkitystä kaupungin seuraelämälle ja tarkastellaan Akatemian omia juhlatraditioita sekä keskeisiä toimijoita seuraelämän takana. Miten ja miksi Turun akatemia juhli 1800-luvun alun Turussa?


15.4. Teija Alanko: "Turun akatemian puutarhat 1600- ja 1700-luvuilla"


Turun akatemialla, joka perustettiin 1640, oli tärkeä rooli puutarhakulttuurille ja todennäköisesti yrttitarha jo heti olemassaolonsa alkumetreiltä. Ruotsin ensimmäisen virallisen kasvitieteellisen puutarhan, Uppsalan yliopiston puutarhan, perusti professori Olof Rudbeck vanhempi 1655. Uppsalasta vaikutteet saapuivat myös Turun akatemian puutarhaan. Professori Elias Tillandz, joka oli opiskellut kasvitiedettä Uppsalassa Rudbeckin alaisuudessa, perusti Turkuun kasvitieteellisen puutarhan lähelle akatemiarakennusta. Tämä lääkekasvitarha oli opetuskäytössä viimeistään 1678. Tillandzin puutarha kuihtui hänen kuoltuaan 1693 ja se oli huonossa kunnossa jo 1702.

Venäläismiehitys 1713–1721 keskeytti Turun akatemian toiminnan. Akatemia avattiin uudelleen 1722. Utilitarismi eli hyötyoppi vaikutti puutarhanhoitoon Ruotsissa ja Suomessa tavoitteenaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaisten hyötykasvien kasvatusta kotimaassa ja vähentää tuontia. Professori Carl von Linnéstä tuli Uppsalan kasvitieteellisen puutarhan johtaja 1741. Johan Browallius nimitettiin fysiikan ja kasvitieteen professoriksi Turun akatemiaan 1737. Hän alkoi tuoda Linnén oppeja Suomeen ja herätteli henkiin ajatusta uudesta akatemian puutarhasta. Pehr Kalm oli Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori vuosina 1747–1779. Kalm oli opiskellut kasvi- ja luonnontieteitä Browalliuksen ja Carl Fredric Mennanderin johdolla ja myöhemmin Linnéstä tuli hänen mentorinsa.

Kalm ja professori Johan Leche suunnittelivat akatemian uuden puutarhan ja se perustettiin lähelle Turun Tuomiokirkkoa Aurajoen rantaan. Puutarhan rakentaminen alkoi vuonna 1757. Kalm kasvatti noin 400 kasvilajia erilaisiin hyötytarkoituksiin akatemian puutarhoissa Turussa ja Sipsalon tilalla. Myös professori Pehr Adrian Gadd kasvatti suurta lajimäärää oman akatemianvirkansa puitteissa, esimerkiksi kemianteollisuudelle hyödyllisiä värikasveja. Carl-Niclas von Hellensistä tuli akatemian puutarhan johtaja 1778 ja myöhemmin luonnontieteiden professori. Hän kaivatutti kaikki puutarhan kasvit ylös ja uudet istutukset tehtiin tieteelliseen järjestykseen. Hänen työnsä ansiosta puutarhan lajimäärä kohosi yli kahden tuhannen.



KUUKAUSIESITELMÄT



Kuukausiesitelmien ajatuksena on tuoda vanhemmista ajoista kiinnostuneita tutkijoita yhteen yli oppiainerajojen esittelemään omia tutkimustuloksiaan ja -intressejään. Kokoonnumme yleensä kerran kuussa perjantaina klo 14–16 Aikala-salissa (Sirkkalan kasarmialue, Kaivokatu 12, Historicum-rakennus, 2. krs).

Tervetuloa

Ohjelma
18.1.Felicitas Schmieder: "Global Politics in the 15th Century? Information on and Assessments of Tamerlane and His Sons by Latin European Powers"

Abstract: Since in the 13th century the Latin European reaction on the Mongol empire building had resulted in a much deeper, actualized, and usable knowledge in Europe about the regions beyond the Holy Land and the Black Sea, this knowledge was used to plan cooperation against the Muslim enemies oppressing Christian Jerusalem. Around 1500, a new Muslim enemy, now threatening Christian lands within Europe (however you define it), had risen: the Ottoman Turks were successfully conquering the lands of the Byzantine Empire up to the gates of Constantinople itself. In that Moment, a new “Mongol” rose in their back when Timur lenk (Timur the lame, known in the Latin world henceforth as Tamerlane) took power in the region of modern Uzbekistan, of the trading cities of Samarkand and Buchara. Expanding to the West (as well as to the East) Timur beat the Ottoman Sultan Bayezid (who would, as a result, die) in the Battle of Ankara 1402 - postponing, as we know now, the Ottoman conquest of Constantinople for another half century. Timur died in 1405, his sons were much less successful, other powers took over in the back of the Ottomans: but as if reminded of their hopes from more than a century ago, Western powers kept contact, sent envoys, tried to plan globally - and Early modern Europe never forgot the legacy of Tamerlane.


15.2. Päivi Onkamo: Suomalaisten populaatiogenetiikkaa keskiajan kynnyksellä


Abstrakti: Muinais-DNA:n avulla näemme suoraan menneisyyteen - keitä olivat geneettisesti ne ihmiset, jotka asuttivat Suomea muinaisina vuosisatoina? Onko eri alueiden välillä eroja, ja muuttuuko väestö ajan kuluessa? Esittelen lyhyesti miten muinais-DNA-työtä tehdään, mitä siitä voidaan päätellä sekä kurkistuksen viimeisimpiin tutkimustuloksiimme. Fokuksessa aikakausi ristiretkistä uuden ajan alkuun. 

Materiaalia ei ole vielä julkaistu, joten pyydämme ettei esityksestä oteta kuvia, twiitata tai kirjoiteta eksplisiittisiä postauksia, juttuja tmv. Kiitos! 

 
15.3. Lauri Viinikkala "Digitaalisia valheita vai historiallista tietoa? Yhdistetty todellisuus historiantutkimuksessa"

Yhdistettyä todellisuutta ­ – lisättyä todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta – on esimerkiksi museoissa alettu viime aikoina käyttää runsaasti menneisyyden ympäristöjen ja tapahtumien rekonstruoinnin apuvälineenä. Samalla on noussut esille kysymys viihteellisyyden ja informatiivisuuden suhteesta tällaisissa menneisyyden esityksissä. Ovatko digitaaliset menneisyyden rekonstruktiot silkkaa fantasiaa ja korkeintaan olemassa olevan tiedon havainnollistamista? Voivatko ne sittenkin tuottaa uutta tietoa menneisyydestä ja jos voivat, minkälaisilla edellytyksillä?Yhdistetty todellisuus tarjoaa lupaavimpia ratkaisuja näihin ongelmiin. Sen avulla on mahdollista yhdistää toisiinsa menneisyyden aineellisia jäännöksiä ja digitaalisia rekonstruktioita sekä näin syntynyttä ei-kielellistä tietoa olemassa olevaan kielelliseen tietoon. Lisäksi teknologia antaa mahdollisuuden esittää erilaisia ja jopa keskenään ristiriitaisia tulkintoja menneisyydestä, mikä tuo menneisyyden epävarmuuden aiempaa paremmin esille. Koska menneisyys ei ollut yksinomaan kielellinen muodostelma, ei sitä myöskään voi tyhjentävästi kuvailla tai ymmärtää kielen avulla. Tarvitaan myös ei-kielellisiä esitystapoja. Toisaalta digitaaliset menneisyyden aistiympäristöjen rekonstruktiot eivät voi välittää niitä merkityksiä, joita aikalaiset ovat aistimuksilleen antaneet. Siten myös tällaiset ei-kielelliset esitykset jäävät väistämättä puutteellisiksi.

 

17.4. Antti Lampinen: Ausonia ja Ausones: Mitä klassisoivat etnonyymit kertovat keski- ja myöhäisbysanttilaisista identiteeteistä?


Bysanttilaiset kirjoittajat kutsuivat kulttuuriaan ja yhteiskuntaansa yleensä yksikertaisesti ’roomalaiseksi’. Kuitenkin 1000-luvulta eteenpäin he alkoivat myös käyttämään entistä useammin termiä ’ausonit’  Ausones (Αὔσονες): termiä esiintyy kautta kirjallisten rekisterien Johannes Tzetzeen skoliastisista teksteistä aina Mikael Attaleialaisen historiankirjoitukseen sekä runoteksteihin ja ylistyspuheisiin. Nimi Ausones oli alun pitäen Pohjois-Campaniassa asuneen itaalisen Aurunci-ryhmän kreikankielinen nimitys.  Miksi sitten Ausones-nimitys koki vahvan ja melko äkillisen nousun 1000-luvulla, ja miksi Bysantin roomalaiset kokivat sen hyödylliseksi synonyymiksi omalle viralliselle etnonyymilleen, Rhomaioi (Ῥωμαῖοι/Romani)? Tarkastelen tässä paperissa sitä, kuinka Ausones-termiä hyödynnettiin toisaalta 1000-luvun kirjoittamisessa, ja toisaalta taas 1100-1200-luvuilla, jolloin läntinen latinalainen diskurssi pyrki puskemaan bysanttilaisia kohti Graeci/Graikoi-terminologiaa. Voimakkaasti klassillisoivan ryhmänimen herättäminen henkiin kertoo yllättävän monisyisesti ’roomalaisen’ identiteetin muutoksista ja siihen sydänkeskiajan Välimerellä kohdistuneista retorisista paineista.


VIERAILULUENTO


Sarajevon yliopiston keskiajan historian apulaisprofessori Emir O. Filipović luennoi Bosnian historiasta idän ja lännen raja-alueella otsikolla "Frontiers in the History of a Typical Frontier Region: Bosnia between East and West". Luentotilaisuus järjestetään maanantaina 28.1. klo 14–16 Aikalassa (Historicum 2. krs, Kaivokatu 12. Turku) ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, tervetuloa!

SEMINAARI

1500- ja 1600 -lukujen tutkimuksen päivät -seminaari järjestetään 24.–15.1.2019 Turun yliopistossa yliopistonmäellä Naturassa ja Sirkkalan kampuksella Minervassa (kampuskartassa: T6 ja T52).

Suomessa tutkitaan laajasti niin nykyisten kansallisvaltioiden kuin muidenkin maailman alueiden 1500- ja 1600- lukujen historiaa.Tutkimusta tekevät esimerkiksi historioitsijat, arkeologit, teologit sekä historiallisen maantieteen, kielen- ja kulttuurintutkijat. Aikakauden tutkijat pitävät yllä yhteyksiä henkilökohtaisesti ja tapaavat esimerkiksi konferensseissa, mutta toistaiseksi suomalaiset 1500- ja 1600- lukujen tutkijat ovat tavanneet harvoin tapahtumissa, joissa tieteenalojenvälisiä kytköksiä pyrittäisiin rakentamaan kansallisella tasolla.

Aiemmin 1500- ja 1600 -lukujen tutkijat ovat tavanneet toisiaan myös omalla foorumillaan ja nyt tarkoituksena onkin elvyttää tätä toimintaa. Seminaarissa kartoitetaan tutkimuksen aihepiirejä sekä keskustellaan 1500- ja 1600 -lukujen suomalaisen tutkimusverkoston elvyttämisestä. Tältä pohjalta voidaan suunnitella jatkoa esimerkiksi vuotuisten tapaamisten, konferenssien ja yhteisjulkaisujen muodossa. Tu-levaisuudessa selvitämme myös mahdollisuuksia kansainväliseen aikakauden tutkijoiden yhteistyöhön.


Ohjelma

Torstai 24.1.

Turun yliopiston Natura- rakennus (Vesilinnantie 5)

9–10 rekisteröityminen (Natura-rakennuksen aula)

10.00–11.30 Tervetuloa & paneelikeskustelu (Luentosali X, Natura)

Tervetulosanat Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskuksen johtaja, professori Kirsi Salonen

Paneelikeskustelun puheenjohtaja Ft, arkkitehti Panu Savolainen

Panelistit:

Kaisa Häkkinen, Professori emerita (TY)

Päivi Järviö, MuT, Yliopistonlehtori (Taideyliopisto)

Petri Karonen, Professori (JY)

Päivi Maaranen, FT, Erikoistutkija (Museovirasto)

Elina Salmela, FT, Tutkijatohtori (HY)

Kaarle Wirta, FT, postdoc-tutkija (TaY)


11.30–13 Lounas (omakustanteinen)

13.00–14 Näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta (Luentosali IX, Natura)

14.00–14.30 Kahvi

14.30–16.30 Hanke-esittelyjä (Luentosali IX, Natura)

Puheenjohtajina toimivat professori Kirsi Salonen & professori Marjo Kaartinen

Hankkeet:

  • Professori, akatemiantutkija Raisa Maria Toivo: Kokemuksen historian huippuyksikkö (HEX)
  • FM, tutkija Hilja Solala & Ft, akatemiantutkija Auli Bläuer: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana (BoNe-hanke)
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, FT Ulla Koskinen, professori Anu lahtinen: Kirjoitukset ja laulut: uskon ja ilmaisun rekisterit varhaismodernissa Pohjolassa.
  • Professori Anu Lahtinen: Paikallinen ja ylipaikallinen valta 1500-luvun Itämeren piirissä
  • Professori Kimmo Kataja: State Building from below
  • Professori Petri Karonen & FM Petteri Impola: Varhaismodernin ajan toimijat, yhteiskunta ja historiografia pitkällä aikavälillä Suomessa ja Ruotsissa – tuoretta tutkimusta Jyväskylän yliopistossa


16.45–17.30 Keskustelua tutkimusverkoston perustamisesta (Luentosali IX, Natura)

19-> Illanistujaiset Panimoravintola Koulussa (omakustanteinen)

 

Perjantai 25.1.

Sirkkalan kampus (Kaivokatu 12), Minerva-rakennuksen 2. krs.


10.00–10.45 A Komppaniat (Taidehistorian seminaarisali 221)

Pj. FM Mari Välimäki

FT Kaarle Wirta, FM Katja Tikka, FM Henri Hannula

B Käsikirjoitukset (Kirjallisuustieteen seminaarisali 225)

Pj. FT Marika Räsänen

FM Sara Norja, FM Maria Lehtonen, FT Sanna Raninen

10.45–11.30 A Retoriikkaa sanoin ja esinein

(Taidehistorian seminaarisali 221)

Pj. FT, arkkitehti Panu Savolainen

FM Saara Penttinen, FT Johannes Huhtinen, FM Tommi Alho

B Vallankäytöstä ja oikeudesta (Kirjallisuustieteen seminaarisali 225)

Pj. FM Mari Välimäki

FT Riikka Miettinen, FM Katinka Sarjanoja, FM Maria Julku

11.30–12.15 A Habsburgien ja naisten historiaa 

(Taidehistorian seminaarisali 221)

Pj. FT, arkkitehti Panu Savolainen

FM Tupu Ylä-Anttila, MuM & MA Minna Hovi, FT Rose-Marie Peake

B War History (Kirjallisuustieteen seminaarisali 225)

In English

Chair: FM Mari Välimäki

FT Olli Bäckström, FM Jaakko Björklund, MA A. Josrge Aguilera López

12.15–13.15 Lounas (omakustanteinen)

13.15–14.00 A Elämän ilot ja kirot (Taidehistorian seminaarisali 221)

Pj. FT Marika Räsänen

FM Jenni Lares, FM Marja Hartola, Ft Jenni Kuuliala

B Paikallisuus (Kirjallisuustieteen seminaarisali 225)

Pj. FM Mari Välimäki

FM Jaakko Raunamaa, FT Veli Pekka Toropainen, FT Päivi Maaranen

14.00–14.45 Tutkimuksen verkostot (Taidehistorian seminaarisali 221)

Pj. FT Marika Räsänen

Professori Marjo Kaartinen, SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, FT arkkitehti Panu Savolainen



Tapahtuman Facebook -sivu

 

Saara Penttinen, simpen@utu.fi

Panu Savolainen, ppjsav@utu.fi 

Marika Räsänen,marras@utu.fi

Mari Välimäki, marivaz@utu.fi




Syksy 2018


TYÖPAJA

TUCEMEMSin ja Turun Suurtorin keskiaika ry:n yhteinen työpaja Keskiaika elävöityksen ja tutkimuksen välillä järjestetään 13. joulukuuta Aikalassa (Historicum 2. krs., Kaivokatu 12, Turku).

Työpajassa keskustellaan siitä, miten tieteellisestä tutkimustiedosta muunnetaan onnistunut kulttuurielämys.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Ohjelma

14.00 FT Reima Välimäki: Mitä tutkija hyötyy yhteistyöstä tapahtumatuotannon kanssa?
14.20 Dosentti Marika Räsänen: Kokemuksia ja visioita tieteen, taiteen ja yleisön yhdistävistä projekteista
14.50 Dosentti Susanna Niiranen: Kaikki oppii! Tutkijan ja yleisön vuorovaikutus yrttipajassa
15.20 Tauko
15.30 FT Tom Linkinen: Keskiaikaiset sukupuoliroolit keskiaikanäytelmissä
16.00 Historian elävöittäjä Jani Hyväri: Ei yleisö kuitenkaan tiedä...
16.30 Keskustelu ja yhteenveto

Puhetta johtaa Reima Välimäki.

Lisätietoja:
Meri Vuohu
Tuotantoassistentti/Production assistant
Turun Suurtorin keskiaika ry
Vanha Suurtori 3
20500 Turku
+358 40 132 9993

TUTKIMUSILTAPÄIVÄ​​ 

Tucemems päättää vuoden 2018 toimintansa tutkimusiltapäivään, jota vietetään keskiviikkona 12. joulukuuta klo 13 alkaen Aikalassa (Historicum 2. krs, Kaivokatu 12, Turku). ​​


Kaikki Tucemensin jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen esittelemään omaa tutkimustaan tai tutkimusprojektiaan, kuuntelemaan muiden esityksiä sekä ennen kaikkea verkostoitumaan! Iltapäivän ohjelma koostuu lyhyistä tutkimusesittelyistä, joiden päätteeksi vietämme pikkujouluja.​

Esittele omaa tutkimustasi

Tule kertomaan muille tucememslaisille omasta tutkimuksestasi. Voit esitellä jo valmistuneen tutkimuksesi tuloksia, kertoa meneillään olevista projekteista tai hahmotella tulevia hankkeita – ja etsiä vaikka sopivia kumppaneita.

Vielä on mahdollista myös ilmoittautua esittelemään omaa tutkimustaan!


Tule kuulemaan ja tapaamaan muita tucememslaisia ja viettämään rentoa tutkimuksellista iltapäivää hyvässä seurassa. Tilaisuuteen tulijoiden toivotaan ilmoittautuvan 9.12. mennessä.

Ilmoittautumislomakkeelle pääset tästä.

Ohjelma

 

13.15 Tutkimusaihealustukset (á 20min)

 

·

      Kajsa Varjonen (Åbo Akademi): Protestit varhaismodernissa Skotlannissa

Abstrakti Varjonen .pdf

·      Anni Hella, Teemu Immonen, Marika Räsänen, Kirsi Salonen ja Reima Välimäki (Turun yliopisto): SCISMA-projekti

Abstrakti SCISMA.pdf

·      Anna-Stina Hägglund (Åbo Akademi): Birgittalaisluostarit Itämeren alueella 1400-luvulla

Abstrakti Hägglund.pdf

·      Liisa Seppänen (Turun yliopisto): CaJu-hanke vuosina 2017–2018

Abstrakti. Seppänen.pdf

Sekä lisäksi Mia Korpiola (Turun yliopisto): Kolmen kuolema-aiheisen kirjan esittely

 

14.45 Verkostoitumista pikkujoulun merkeissä


Tervetuloa!


WORKSHOP


Religious Objects in Medieval Cathedrals and Churches workshop järjestetään 30. marraskuuta klo 10 – 17 Aikalassa (Historicum 2. krs., Kaivokatu 12, Turku).


"Uskonnolliset esineet keskiajan tuomiokirkoissa ja kirkoissa" -työpaja pohtii esineiden, kristillisyyden ja keskiajan tutkimuksen suhteita. Keskustelujen tavoitteena on avata uusia näkökulmia kirkolliseen kulttuuriperinnön  ja esinekulttuurin tutkimukseen sekä soveltaa tuloksia Turun tuomiokirkon aineiston tarkasteluun. Kirkollisen kulttuuriperinnön antikvaarisella tutkimuksella on Pohjoismaissa pitkät perinteet, mutta se on edellisten vuosikymmenien aikana omaksunut tuoreita tutkimuskysymyksiä- ja menetelmiä. Näin uudistuneena keskiajan kirkollisen kulttuuriperinnön tutkimus  on herättänyt kansainvälistä tieteellistä kiinnostusta. Suomessa tutkimustyöhön tarvitaan kuitenkin uusia tekijöitä ja ideoita. Päivän mittainen työpaja koostuu tieteellisistä, kirkolliseen kulttuuriperintöön keskittyvistäalustuksista ja niiden pohjalta käydyistä keskusteluista (kieli on pääsääntöisesti englanti).

Programme


la)
12:30–13:30Lunch break
13:30–15:30 Second session (Jesse Keskiaho, Georges Kazan, Sofia Lahti)
15:30–17:00 Third session (Visa Immonen, general discussion &closing remarks)

Contributors and topics:

Turku Cathedral and its Medieval Material Culture – What is Known and Unknown?
Georges Kazan: (TIAS/Archaeology, University of Turku): Relics – Shared Heritage of the Nordic World: New Approaches
Jesse Keskiaho (History, University of Helsinki): Ecclesiastical Books as Material Texts Between Production and Use
Sofia Lahti (Art History, Åbo Akademi): Reliquaries and Relevance
Anu Mänd (Art History, University of Tallinn): The Interior and Religious Objects of Estonian Medieval Cathedrals
Hanna Pirinen (Art History, University of Jyväskylä): German Tradition of the Domschatz Collections and Northern Reflections. Permanent and Temporary Exhibitions of the Ecclesiastical Items
Katsi Vuola (Art History, University of Helsinki): The Forms, Placements and Uses of Crusifixes in the Cathedral of Turku during the Middle Ages – What can we know?

The Language of the workshop is English.

 
Visa Immonen (visa.immonen@utu.fi)
Marika Räsänen (marika.rasanen@utu.fi)




STUDIA GENERALIA -luentosarja syyskaudella



Kuninkaallista Turun Akatemiaa (1640–1828) käsittelevät yleisöluennot  järjestetään maanantaisin klo 1719​ Pharmacityn auditoriossa  (Pha1
Itäinen Pitkäkatu 4, TurkuLuennoille on vapaa pääsy. 

Lämpimästi tervetuloa!​


Ohjelma


22.10. Mari Välimäki: “Opinnot, riennot ja riiuut. Opiskelijoiden arkea 1600-luvun Turussa"

Abstrakti Välimäki.pdf


19.11.  Marianne Vasara-Aaltonen: ”Turun akatemian opiskelijat ulkomailla: tulevien lakimiesten opintomatkat 1600- ja 1700-luvuilla"

Abstrakti Vasara-Aaltonen.pdf



KUUKAUSILUENNOT


Kuukausiesitelmien ajatuksena on tuoda vanhemmista ajoista kiinnostuneita tutkijoita yhteen yli oppiainerajojen esittelemään omia tutkimustuloksiaan ja -intressejään. Kokoonnumme yleensä kerran kuussa perjantaina klo 14.15-16.00 Aikala-salissa (Sirkkalan kasarmialue, Kaivokatu 12, Historicum-rakennus, 2. krs).

Tervetuloa

Ohjelma

Aki Arponen: “Turun tuomiokirkon reliikit - teorioita pyhimyksistä ja kiistoja omistuksesta”

Abstrakti Arponen.pdf


19.10. Heta Aali: Medievalismi ja merovingikuningattaret 1800-luvun alun ranskalaisessa historiankirjoituksessa"

Abstakti Aali.pdf


16.11. Visa Immonen: “Liikuttavia kuvia – Pyhän Henrikin sarkofagi keskiajan kirkkotilassa”​

Abstrakti Immonen.pdf


 
 

 
​​​​​​​​​

Asiasana:
Tagit: