in English
 
 
Jatko-opiskelu

Jatko-opintojen tehtävä on tieteellisen työn toteuttamisen ohella antaa valmiuksia tutkijan ja yliopisto-opettajan uran rakentamiseen, akateemisten verkostojen ylläpitämiseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Jatko-opintoihin voidaan sisällyttää myös ammatillisia valmiuksia kehittäviä opintoja. Tavoitteena on antaa koulutus, joka takaa kulttuurihistorian tohtoreille lähtökohdat työskennellä laajasti opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Jatko-opiskelijaksi hakeutuvalta edellytetään itsenäisyyttä ja kykyä tieteelliseen tutkimukseen.

Tärkeää: jos olet kiinnostunut hakemaan jatko-opiskelijaksi, oppiaineeseen on oltava yhteydessä hyvissä ajoin. Syksyn 2018 hakua varten (haku päättyy 21.9.) ota yhteyttä tutkimussuunnitelmaluonnoksen merkeissä välittömästi Marjo Kaartiseen. Junon ohjeita noudattavat tutkimussuunnitelmaluonnokset tulee jättää viimeistään kuukautta ennen hakuajan päättymistä oppiaineen jatkokoulutustoimikunnan käsittelyä varten. Syksyn haussa tutkimussuunnitelmat tulee siis jättää viimeistään 21.8. Jatkokoulutustoimikunta kokoontuu pian tämän jälkeen arvioimaan suunnitelmaluonnokset, joten myöhästyneitä suunnitelmia ei valitettavasti voida käsitellä syksyn haun yhteydessä.

Jatkokoulutustoimikunta koostuu oppiaineen professoreista ja yliopistonlehtorista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelman laatuun, suunnitellun väitöskirjan tieteelliseen antiin ja oppiaineen mahdollisuuksiin tarjota tutkimukselle vankka ohjauksellinen tuki. Työryhmä antaa suunnitelmasta palautteen. Vaihtoehtoja on kolme: a) työryhmä katsoo, että suunnitelmaa ei oteta jatkokäsittelyyn, b) työryhmä katsoo, että suunnitelma voidaan ottaa jatkoon merkittävän kehitystyön jälkeen, yleensä vasta myöhempään hakuun, tai c) työryhmä ottaa suunnitelman jatkotyöstöön heti seuraavaan hakuun; tässä tapauksessa hakijalla on mahdollisuus saada oppiaineen puolto hakemukselleen jatko-opiskelijaksi.

Työskentely

Jo hakuvaiheessa jatko-opiskelijaksi hakemaan hyväksytylle nimetään ohjaajat. Jatko-opintojen alettua perustyöskentely tapahtuu ensisijaisesti tutkijaseminaarissa ja tutkimusryhmissä. Tutkijaseminaarin keskeisin työskentelyfoorumi ovat tutkimuspäivät, joilla jatko-opiskelijan on esitettävä kolme paperia: tutkimussuunnitelma, johdanto ja käsittelyluku. Tutkimussuunnitelmassa tekijä laajentaa hakuvaiheessa kirjoittamaansa tekstiä perusteellisemmaksi työ- ja toimintasuunnitelmaksi. Johdanto puolestaan tarkastelee työn ongelmanasettelun perusteita sekä teoreettisten ja metodisten lähtökohtien toimivuutta. Käsittelyluvun kautta tarkastellaan, miten valitut teoreettis-metodiset lähtökohdat ja konkreettinen työ kohtaavat toisensa. Paperit voidaan myös hylätä ja palauttaa uudelleen kirjoitettavaksi.

Keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista sekä post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden esiintymiset ovat olennainen osa tutkijaseminaaria. Lisäksi seminaari kokoontuu vuosittain tammikuussa joulukouluun käsittelemään tieteenalan perusteita ajankohtaisen teeman kautta. Tämän lisäksi tutkijaseminaarilla voi olla vuosittainen erityisteema, jossa paneudutaan tutkijakoulutuksen kannalta keskeiseen kysymykseen. 

Aiempia teemoja ovat olleet tieteellisen artikkelin kirjoittaminen, tietokirjallisuus, kritiikki, argumentaatio, tulkinta ja yleistäminen.


Asiasana:
Tagit: