in English
 
 
Veli-Pekka Viljanen

OTT, Valtiosääntöoikeuden professori

 Oikeustieteellinen tiedekunta
 
20014 Turun yliopisto

 Puhelin: 029 450 2885, 040 684 7650
S-Posti: vpvilja@utu.fi


 

Veli-Pekka Viljanen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1981, oikeustieteen lisensiaatiksi 1987 ja oikeustieteen tohtoriksi 2001 Turun yliopistosta. Hänet nimitettiin Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoriksi vuonna 2002. Oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaanina (tutkimusasiat) Viljanen on toiminut vuodesta 2010.

Professori Viljanen on Turun yliopiston ihmistieteiden tutkimuskollegiumin (TIAS) johtokunnan varapuheenjohtaja ja Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) johtoryhmän jäsen.

Veli-Pekka Viljanen on aikaisemmin toiminut mm. oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena 1992-1998. Hän on ollut keskeisessä roolissa valtiosäännön uudistamishankkeiden valmistelussa. Hän toimi perustuslain perusoikeussäännösten uudistamista valmistelleen Perusoikeuskomitean pääsihteerinä 1990-1992 sekä uutta perustuslakia valmistelleen Perustuslaki 2000 –komitean pääsihteerinä 1996-1997. Sittemmin hän on toiminut mm. pysyvänä asiantuntijana perustuslain tarkistamiskomiteassa 2008-2010. Viljanen on yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan eniten kuulemista asiantuntijoista. Hän on vuodesta 1995 antanut perustuslakivaliokunnalle yhteensä noin 400 asiantuntijalausuntoa.

Professori Viljasen tutkimusintressit kohdistuvat Suomen valtiosääntöoikeuteen, valtiosääntöteoriaan sekä perus- ja ihmisoikeuksiin. Hän on tutkimuksissaan kehittänyt erityisesti valtiosääntöoikeuden ja perusoikeuksien yleisiä oppeja, kuten perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä, kansallisten perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeuksien välistä suhdetta sekä perustuslain laintulkinnallisia vaikutuksia koskevaa oikeudellista doktriinia.

Viljanen on ollut vastuullisena johtajana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Vallan ja oikeuden muutokset” (2007-2010). Hänen johdollaan on käynnistymässä laaja tutkimushanke ”Constitutionalism Reconfigured – Constitutional Change in Finland 1990-2020”, jonka tarkoituksena on analysoida Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana tapahtuneiden valtiosääntöoikeudellisten muutosten merkitystä.

 

Valikoituja julkaisuja:

Kansalaisten yleiset oikeudet. Tutkimus suomalaisen perusoi¬keuskäsi¬tyksen muotoutumisesta autonomiakaudella ja itsenäisyy¬den ensi vuosi¬na. Helsinki 1988, 270 s.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset. Vantaa 2001, XIV +  393 s.

Perusoikeudet (toimittanut yhdessä Pekka Hallbergin, Heikki Karapuun, Tuomas Ojasen, Martin Scheininin ja  Kaarlo Tuorin kanssa). Helsinki 2011. Kirjoittanut luvut: ”Perusoikeuksien soveltamisala” s. 89-137; ”Perusoikeuksien rajoittaminen” s. 139-170; ”Yksityiselämän suoja” s. 389-411; ”Perusoikeuksien merkitys lainsäädäntötyössä” s. 833-849.

Abstension or Involvement? The Nature of State Obligations under Diffe¬rent Categories of Rights. Julkaisussa: Drzewicki, Krzysztof – Krause, Cata¬rina – Rosas, Allan (eds.), Social Rights as Human Rights. A European Chal¬lenge. Åbo 1994, s. 43-66.

Poikkeuslakien välttämisen periaate. Lakimies 1999, s. 961-972.

Eurooppalaistuminen valtioelinten välisissä suhteissa. Lakimies 2003, s. 1169-1183.

Onko eduskunnan asema lainsäädäntövallan käyttäjänä muuttunut? Lakimies 2005, s. 1050-1064.

De grundläggande friheternas och rättigheternas betydelse inom olika rättsområden. Julkaisussa: Gräns, Minna – Westerlund, Staffan (red.), Interaktiv rättsvetenskap. En antologi. Uppsala universitet. Uppsala 2006, s. 163-180.

Perustuslain muuttamisesta ja muuttamatta jättämisestä. Julkaisussa: Kanninen, Heikki – Koskinen, Hannu – Rosas, Allan – Sakslin, Maija – Tuori, Kaarlo (toim.), Puhuri käy. Muuttuva suomalainen ja eurooppalainen valtiosääntömme. Helsinki 2009, pp. 57-88.

Perustuslain yhdenvertaisuussäännökset eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä. Julkaisussa: Anttila Erno – Koillinen, Mikael (toim..), Hallinto ja hallintolainkäyttö. Juhlajulkaisu Heikki Kulla, Turku 2010, s. 493-514.

Asiasana:
Tagit: