in English
 
 
Bioetiikkaa Turun yliopistossa
Bioetiikan keskuksen logon suunnitteli graafikko Tomi Johansson.

Bioeettisen tutkimuksen historia Turun yliopistossa on pitkä. 1990-luvulla Turkuun perustettiin bioeettisen osaamisen keskittymä Bioetiikan keskus, turkulainen bioetiikan instituutti. Ennen Bioetiikan keskuksen perustamista Turun yliopistossa toimi bioetiikan ohjausryhmä. Siihen kuuluivat aluksi hallintoylilääkäri Ilmo Parvinen, johtaja Paula Kokkonen, professori Kari Immonen, johtaja Martti Julkunen, professori Juhani Pietarinen sekä lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen, sittemmin myös mm. professori Petter Portin, professori Eero Vuorio ja Veikko Launis. Markku Hongisto toimi jonkin aikaa ohjausryhmän koordinaattorina, ja lisäksi mukana oli esimerkiksi kouluttaja Anna-Maija Immaisi. Bioetiikan keskuksen perustajina voidaan mainita Pietarinen, Kokkonen, Jääskeläinen ja Portin.

Vuonna 2005 dosentti Veikko Launis nimitettiin Turun yliopiston lääketieteellisen etiikan professoriksi. Professuuri on Suomessa ainoa laatuaan. Professori Launis työskentelee filosofian oppiaineen tiloissa, vaikka kuuluukin lääketieteellisen tiedekunnan opettajakuntaan.

Tutkimuksen profiili 

Viimeisen 20 vuoden aikana turkulaistutkijat ovat antaneet satoja asiantuntijalausuntoja ja haastatteluja osallistuen näin julkiseen keskusteluun ja pohjustaen poliittista päätöksentekoa. He ovat myös toimineet jäseninä useissa valtakunnallisissa eettisissä toimikunnissa ja lautakunnissa (geenitekniikan lautakunta, biotekniikan neuvottelukunta, lääketieteen tutkimuseettinen neuvottelukunta jne.). Tutkijoiden toimintaprofiili on kuitenkin ollut ennen muuta akateeminen, ja heidän ensisijaisena tavoitteenaan on ollut tehdä kansainvälistä huipputason tutkimusta.

Tällä hetkellä turkulaisfilosofit tutkivat esimerkiksi seuraavia aiheita:

  • Riskinhallinnan ja ennaltavarautumisen ongelmat
    Tohtori Marko Ahteensuu, mataah at utu.fi.

  • Urheilun filosofia ja tasa-arvo
    Tutkija Mika Hämäläinen, mikham at utu.fi

  • Ilmaston lämpenemisen ja ilmaston muokkauksen etiikka
    Tutkija Sanna Joronen, sanna.joronen at utu.fi

  • Geeniteknologian ja lääketieteen etiikka
    Professori Veikko Launis, vlaunis at utu.fi

  • Yleinen ympäristöfilosofia
    Dosentti Markku Oksanen, majuok at utu.fi

  • Eläinkäsitykset filosofian historiassa
    Tutkija Kreeta Ranki, krmara at utu.fi

  • Kuoleman filosofia ja kuolemattomuuden tavoittelu
    Tutkija Rosa Rantanen, rprant at utu.fi

  • Ruoan filosofia, ympäristöfilosofia ja autenttisuuden käsite
    Dosentti Helena Siipi, helsii at utu.fi

  • Addiktioihin liittyvät kysymykset
    Tutkija Susanne Uusitalo, susuus at utu.fi

  • Autonomian ja hyvinvoinnin käsitteet sekä eutanasian ongelmat
    Dosentti Jukka Varelius, jukvar at utu.fi

Tutkimusprojektit

Turun yliopistossa on toteutettu useita filosofisen bioetiikan tutkimusprojekteja, joiden päärahoittaja on ollut Suomen Akatemia. Projekteihin on johtajan lisäksi osallistunut palkattuja tutkijoita. Jo toteutettuihin hankkeisiin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:

  • Damage and Reparation: Philosophical Explorations in Conservation Biology and Environmental Sciences, 2009-2014
  • Ageing, Diminishing Autonomy, and Physician-Assisted Suicide: A Philosophical Study, 2011-2013
  • Ethical Perspectives on Public Engagement in New Biotechnologies, 2008-2012
  • Neuroethics and Chronic Disorders of Consciousness, 2008-2011
  • Neuroethics and Brainreading, 2008-2011
  • Genetic Democracy: Social and Ethical Implications of Genetically Modified Organisms, 2004-2007
  • Biomedical Interventions: Ethical and Social Implications of Human Bio- and Genetechnology, 2001-2005
  • Who Owns Our Genes: Ethical and Social Issues, 2000-2004

Julkaisut

Turkulaistutkijat ovat laatineet useita kirjoja, artikkeleita ja lehtien teemanumeroita bioetiikan ydinkysymyksistä. Esimerkkeinä viimeaikaisista ja vanhemmista julkaisuista mainittakoon seuraavat: 

  • Juha Räikkä, "Poverty" teoksessa H. ten Have & B. Gordijn (toim.), Handbook of Global Bioethics (Spinger, Dordrecht  2014), 785-798.
  • Helena Siipi, ”Is Natural Food Healthy?”, Journal of Agricultural and Environmental Ethics 26 (2013), 797-812.
  • Juha Räikkä & Jukka Varelius (toim.), Adaptation and Autonomy: Adaptive Preferences in Enhancing and Ending Life (Springer, Heidelberg 2013).
  • Jukka Varelius, ”Ending Life, Morality, and Meaning”, Ethical Theory and Moral Practice 16 (2012), 559-574.
  • Markku Oksanen, Ympäristöetiikan perusteet (Gaudeamus, Helsinki 2012).
  • Mika Hämäläinen, ”The Concept of Advantage in Sport”, Sport, Ethics and Philosophy 6 (2012), 308-322.
  • Juha Räikkä (toim.), Special Issue on Neuroethics, The Monist 95 (2012).
  • Helena Siipi & Susanne Uusitalo, ”Consumer Autonomy and Availability of Genetically Modified Food”. Journal of Agricultural and Environmental Ethics 24 (2011), 147-163.
  • Helena Siipi & Marko Ahteensuu (toim.), Muuntogeenisen ruoan etiikka (Unipress, Kuopio 2010).
  • Juha Räikkä, ”Brain Imaging and Privacy”, Neuroethics 3 (2010), 5-12.
  • Veikko Launis (toim.), Neuroetiikan hyvä ja paha (Unipress, Kuopio 2009).
  • Veikko Launis & Juha Räikkä (toim.), Genetic Democracy: Philosophical Perspectives (Springer, Heidelberg 2008).
  • Veikko Launis, Moniarvoinen terveys (Areopagus, Turku 2007).
  • Markku Oksanen & Juhani Pietarinen (toim.), Philosophy and Biodiversity (Cambridge University Press, Cambridge 2004). 
​​​
Asiasana:
Tagit: