in English
 
 
Jatko-opiskelijaksi hakeminen

Hakeminen poliittisen historian tohtorikoulutettavaksi

Poliittisen historian tohtorikoulutukseen halukkaiden määrän jatkuva kasvaminen on pakottanut luopumaan käytännöstä, jossa jokainen loppututkinnon suorittanut saattoi vapaasti ryhtyä harjoittamaan tohtoriopintoja. Nykyisessä järjestelmässä on haettava tohtorikoulutettavan statusta. Hakemus tehdään ensin poliittisessa historiassa ja vasta tämän jälkeen jätetään opintosuunnitelma yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hyväksyttäväksi.
 
Poliittisen historian tohtoriopinnoissa ei silti sovelleta numerus claususta. Opintojen suorittamiseen ei myöskään liity mitään muodollista, vaikkapa pro gradu -tutkielman arvosanaa koskevia määräyksiä. Valinta tapahtuu samalla, kun professori ohjaa tohtoriopintoihin. Hänen kanssaan käytävien keskustelujen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on varmistaa, että opiskelijalla on tohtoriopintojen vaatima motivaatio sekä realistinen näkemys niiden puitteista. keskustelujen toisessa vaiheessa työstetään opiskelijan esittämä tutkimusaiheen perustelu tutkimussuunnitelmaksi, joka sitten käsitellään tutkijaseminaarissa.
 
Professorille jätettävä kirjallinen hakemus poliittisen historian tohtorikoulutettavaksi on vapaamuotoinen, mutta sen on sisällettävä seuraavat neljä osaa:

1. Suppea CV

Tavanomaisten cv (sekä yhteys) tietojen lisäksi on käytävä selväksi, että hakija täyttää Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettaville asetetut muodolliset vaatimukset (ks. tiedekunnan opinto-opas).
 

2. Perustelut tohtoriopinnoille

Tässä on muun ohella selostettava, mikä paikka  tohtoriopinnoilla on hakijan omaa tulevaisuuttaan ja ammattiuraansa koskevissa suunnitelmissa. - Jos hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkintonsa jossain muussa oppiaineessa kuin poliittisessa historiassa ja/tai muualla kuin Turun yliopistossa, hänen on lisäksi esiteltävä pro gradu -tutkielmansa aihe ja siitä annettu lausunto. Oppiaineen ja/tai korkeakoulun vaihtaminen on myös perusteltava.
 

3. Tohtoriopintojen suunniteltu aikataulu ja selostus sen toteuttamisen edellytyksistä

Tarvitaan suunnitelma lisensiaatin/tohtorin tutkintoon vaadittavien 60 opintopisteen suorittamisesta. Olisi hyvä pohtia myös tutkimustyön taloudellisia edellytyksiä.
 

4. Tutkimusaiheen perustelut

Tutkimusaihetta esiteltäessä on noudatettava soveltaen niitä ohjeita, jotka on esitetty edellä gradu -tutkielmaa varten.
 
Ohjaus tohtoriopintoihin alkaa hakemuksen kolmesta ensimmäisestä osasta käytävällä keskustelulla. Opiskelijan on siinä ensin kirjattava omat lähtökohtansa ja sitten kyettävä vakuuttamaan professori siitä, että tietää mihin on ryhtymässä. Hakijan on sisäistettävä se seikka, että kyse on opinnoista, ei "statuksen vuoksi" tutkijaseminaarissa istumisesta. Juuri siksi hänen on rakennettava itselleen sellainen tutkintoon tähtäävä aikataulu, jonka myös pystyy toteuttamaan.
 
Kun tohtoriopiskelijaksi aikova on vakuuttanut professorin motivaationsa riittävyydestä ja suunnitelmiensa realistisuudesta, siirrytään tutkimussuunnitelman kehittelyyn. Sen lähtökohtana on hakijan esittämä tutkimusaiheen perustelu. Koska jokainen tutkimushanke edellyttää ainutkertaista valmistelua, suunnitelman kehittely tapahtuu professorin osoittamalla tavalla vaiheittain. Kun työ on edennyt niin pitkälle kuin väitöskirjan suunnitelmalta edellytetään, sovitaan sen esittämisestä tutkijaseminaarissa.
 
Tutkimussuunnitelman seminaarikäsittelyn idea on hankkeen julkisessa arvioinnissa. Hakijan on kyettävä puolustamaan tekemiään valintoja, mutta toisaalta hänellä on myös mahdollisuus saada palautetta suunnitelmaansa. Kun suunnitelma on läpäissyt seminaarikäsittelyn, professori ilmoittaa tiedekunnalle, että hakija voidaan hyväksyä poliittisen historian tohtoriopiskelijaksi. Tämän jälkeen opiskelija voi jättää opintosuunnitelmansa tiedekunnalle.
 
 
Asiasana:
Tagit: