in English
 
 
Oppiaineen historia
​Oppiaineen ikkunoista avautuva näkymä Educariumin ja Publicumin suuntaan syksyllä 1999.

On syytä kiinnittää huomiota Turun poikkeavuuteen Helsingistä. Helsingin poliittisen historian professuuri perustettiin aikanaan jo toiminnassa olleeseen valtiotieteelliseen tiedekuntaan; Turun professuuri ja laitos perustettiin humanistiseen tiedekuntaan ja traditioon.

Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974 ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan perustettiin Politiikan tutkimuksen ja sosiologian laitos.  Laitokseen kuuluivat sosiologia, valtio-oppi ja poliittinen historia sekä jonkin aikaa myös tiedotusoppi.  Vuonna 1993 suurlaitos purettiin ja palattiin oppiainelaitoksiin.

Juhani Paasivirtaa seurasi professorina vuonna 1986 Jaakko Paavolainen ja häntä 1993 Jorma Kalela.  Vuonna 1998 laitos sai toiseksi professorikseen Timo Soikkasen. Kalelan jäädessä eläkkeelle professoriksi valittiin vuonna 2006 Kimmo Rentola. Tällä hetkellä oppiaineeen professoreina toimivat Vesa Vares ja Marja Jalava.

Vuonna 2007 laitokselle perustettiin kolmas, Kiinan nykyhistorian professuuri. Tehtävään kutsuttiin Klaus Mühlhahn. Tehtävää on hoitanut vuodesta 2011 lähtien Lauri Paltemaa.

Poliittinen historia on menestynyt 1990-luvun ja 2000-luvun oloissa hyvin.  Traditionaalisina vahvuusalueina ovat olleet Suomen sisä- ja ulkopolitiikka.  Ulkopuolisella rahoituksella ovat syntyneet ja kehittyneet laajat kokonaisuudet kuten Juhani Myllyn alaisuudessa toteutettu Eduskunnan 100-vuotisprojekti ja Eduskuntatutkimuksen keskus, Ville Pernaan median  ja politiikan suhteisiin liittyvät hankkeet, Klaus Mühlhahnin, Dong Wangin ja Lauri Paltemaan johdossa ollut Kiina-tutkimus ja viimeisimpänä Louis Clercin European Studies.

Poliittinen historia  tekee ja järjestää politiikan, yhteiskunnan ja kansainvälisten suhteiden lähihistorian tutkimusta ja opetusta. Tämän päivän maailmaa analysoidaan ymmärrettäväksi historiatietoisesta näkökulmasta tutkimuksen kentässä, kouluttamisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Opiskelijoita on noin 450. Heistä pääaineen perustutkinto-opiskelijoita  n. 200 ja loput sivuaineopiskelijoita. Jatko-opiskelijoita on noin 40. Vuosittainen sisäänotto on 22 opiskelijaa varsinaisen valinnan kautta ja erillisvalinnan kautta kymmenkunta.  Lisäksi tiedekunnan sisältä voidaan ottaa pääaineen vaihtajia.

Poliittisesta historiasta valmistuu vuosittain keskimäärin 20-22 valtiotieteiden maisteria.  Lisensiaatin tutkimuksia ja väitöskirjoja yksi - kaksi vuodessa.

Oppiaine antaa määräaikaiseen sopimukseen perustuen perusopintojen opetusta myös avoimessa yliopistossa.

Poliittisen historian yhteydessä toimii helmikuussa 2002 perustettu Eduskuntatutkimuksen keskus. Sen tehtävänä on edistää eduskuntaa sekä suomalaista demokratiaa ja parlamentarismia koskevaa tutkimusta. Se organisoi alaan liittyvää tutkimusta, toimii alan dokumentaatiokirjastona, järjestää koulutusta, yleisötilaisuuksia ja tutkimuksellista palvelutoimintaa.

Asiasana:
Tagit: