in English
 
 
Mia Hakovirta

Olen valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1994 ja väitellyt tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2006. Väitöskirjani käsittelee yksinhuoltajaäitien työllisyyttä ja toimeentuloa eri maissa. Väitökseni jälkeen olen työskennellyt Suomen Akatemian tutkijatohtorina tutkimushankkeessa Child maintenance and child poverty (2007-2010). Vuosina 2016-2021 toimin akatemiatutkijana hankkeessa, jossa tutkitaan lasten elatusta ja muuttuvia perhesuhteita eri maissa. Olen toiminut vierailevana tutkijana NOVA:ssa (Norsk institutt for forskning om oppvekst, velferd og aldring) Oslossa sekä Yorkin yliopistossa (Social Policy Research Unit) Isossa-Britanniassa. Olen yhteiskuntapolitiikan (erityisalana perhepolitiikka) dosentti Jyväskylän yliopistossa. 

Tutkimusintressit
  • Yksinhuoltajuus ja eron jälkeinen perhe-elämä
  • Lapsen elatus eron jälkeen
  • Eron jälkeinen isyys
  • Perhepolitiikka, työ- ja perhe 
  • Lasten köyhyys ja eriarvoisuus

Opetus

A.2.3. Perhetutkimus ja perhepolitiikka

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Child maintenance policies, family complexity and equality
Academy Research Fellow Project (1.9.2016–31.8.2021) funded by Academy of Finland

Family relationships are recognized to be increasingly complex in many Western industrialized countries. As family relationships become more complex, it raises a question about how child maintenance policy should address complex family situations. What are the financial obligations of both parents to pay child maintenance given shifts in maternal employment and greater father involvement in childcare? How does the expectation for co-parenting and diverse visitation and residence arrangements articulate with family complexity?
This research attempts to address these issues by examining child maintenance systems with a special focus on family complexity in child maintenance rights and obligations across countries. This project (1) extends understanding of child maintenance policies across countries and provides in-depth knowledge of how said policies treats family complexity, (2) provides information on outcomes of child maintenance policies in complex families across countries, and (3) examines the equality of child maintenance obligations in a variety of countries.
The study employs vignette method used in previous comparative studies on child maintenance policies. Vignettes are hypothetical cases that are intended to highlight the policy and how policy works in particular family situations. Comparing the outcomes of child maintenance policies the Luxembourg Income Study data (LIS) allows an analysis on the child maintenance payers and the recipients, the amounts of paid and received child maintenance and the impact of child maintenance on child poverty across the OECD-countries. 

Mia Hakovirta, Mirka Kuula,  Johanna Kallio TY & Tiina Ristikari, THL & Leena Haanpää, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Tutkimushankkeessa selvitämme erilaisilla aineistoilla ja eri näkökulmista, miten köyhyys ja taloudellinen huono-osaisuus vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Tutkimme Kansallisen 1987 syntymäkohorttiaineiston avulla sitä, miten lapsuudessa koetut toimeentulo-ongelmat vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin myöhemmällä iällä. Toisessa osahankkeessa vertailemme huono-osaisuuden kasautumista perheissä ja erilaisilla asuinalueilla Kasvuympäristö 1980-2011 aineistolla. Kolmannessa osanhankkeessa tutkimme, miten lapset itse määrittelevät köyhyyttä ja miten he kokevat taloudellisen niukkuuden ja köyhyyden vaikutukset oman arkeensa ja subjektiiviseen hyvinvointiinsa. Aineistona on Luuppi-aineisto vuodelta 2015. Tutkimusta rahoittaa Alli Paasikiven säätiö.

Interplay between child maintenance and social assistance in different welfare states
Mia Hakovirta ja Merita Jokela TY & Heikki Hiilamo, HY & Christine Skinner (University of York)

Income sources as financial support for economically vulnerable children in lone-parent families could come from the state through social assistance payments, from non-resident parents through child maintenance payments, or both. Countries could view these sources as substitutes, so that children who receive more support from a non-resident parent would receive less from social assistance benefits. This substitution is an attractive position for governments looking to reduce the cost of public expenditures, as it shifts some of the costs from the public sector to families. An alternative position treats public support and private support as complements, with systems designed to enable parents to combine these sources and use them to supplement one another. The social assistance system could exacerbate the inequalities between different families and in different welfare state contexts  as a range of cost recovery approaches have been adopted and some of them do not seem to benefit low income families. In order to understand the outcomes of child maintenance policy, it is also important to know how child maintenance schemes interact with social benefits and welfare systems.

Muu tieteellinen toiminta

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen johtokunnan jäsen (2012-2016)
HKA-tutkimuksen johtoryhmän jäsen (2015 – )
Lapsuuden tutkimuksen päivien tieteellisen toimikunnan jäsen (2015 – 2016)
Työelämän tutkimus ja Janus lehtien toimitusneuvoston jäsen (2012 – )
Kansaneläkelaitoksen julkaisutoimikunnan jäsen (2014 – )
Referee kotimaisille ja kansainvälisille tiedelehdille

Julkaisuja viime vuosilta

Hakovirta, M. & Kallio, J. (2016) Children’s perceptions of poverty. Child Indicators Research 9(2), 317-334.

Hakovirta, M. & Salin, M. & Haataja, A. (2015) Onnistuuko lasten kasvatus yksin? Suomalaisten mielipiteet yksinhuoltajavanhemmista. In Airio, I. & Haataja, A. &  Saarikallio, M. & Valaste, M. (toim.) Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Helsinki: Kela.

Salin, M. & Hakovirta, M. & Ylikännö, M. (2015) Kuka kannattaa naisten ja miesten tasa-arvoa työn ja hoivan jakamisen suhteen? In Airio, I. & Haataja, A. &  Saarikallio, M. & Valaste, M.  (toim.) Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Helsinki: Kela.

Hakovirta, M. & Raijas, A. (2015) Lasten käsityksiä välttämättömyyskulutuksesta. In Jaakola, A-M. & Lanne, V. & Rasinkangas, J. (eds.) Eriarvoisuus ja sosiaalityö. Tutkiva sosiaalityö julkaisu, Talentia ja Sosiaalityön tutkimuksen seura, 39-42.

Hakovirta, M. & Haataja, A. & Eydal G. & Rostgaard, T. (2014) Fathers’ rights to family cash benefits in Nordic countries. In G. Eydal & T. Rostgaard (eds.) Fatherhood in the Nordic Welfare states. Comparing care policies and practice. Policy Press. Bristol.

Ylikännö, M. & Pääkkönen, H. & Hakovirta, M (2014) Time use of Finnish fathers –do institutions matter?  In G. Eydal &  T. Rostgaard (eds.) Fatherhood in the Nordic Welfare states. Comparing care policies and practice.  Policy Press. Bristol.

Hakovirta, M. & Broberg, M. (2014) Isyys eron jälkeen. In Eerola, P. & Mykkänen, J. (eds.) Isän kokemus. Helsinki: Gaudeamus.

Hakovirta, M. & Kallio, J. (2014) Lasten käsityksiä köyhyydestä ja köyhyyden syistä. Yhteiskuntapolitiikka 79(2), 152-162.

Hakovirta, M. & Kuivalainen, S. & Rantalaiho, M. (2013) Welfare state support of lone parents – Nordic approaches to a complex and ambiguous policy field. In Ulmestig, R. & Harslof, I. (eds.) Changing social risks and social policy adaptation in the Nordic welfare states. Palgrave Macmillan.

Hakovirta, M. & Rantalaiho, M. (2012) Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124. Helsinki: Kela.

Hakovirta, M. & Hiilamo, H. (2012) Children’s rights and parents responsibilities: Child maintenance policies in Finland. European Journal of Social Security 14(4), 286-303

Skinner, C. & Hakovirta, M. & Davidson, J. (2012) A comparative analysis of child maintenance schemes in five countries. European Journal of Social Security 14(4), 330-347.

Hakovirta, M. & Rantalaiho, M. (2011) Lapsuuden tutkimuksen näkökulma taloudelliseen eriarvoisuuteen. Janus 19(4).

Hakovirta, M. (2011) Child maintenance and child poverty. Journal of Poverty and Social Justice 19(3), 249-262.

Hakovirta, M. & Rantalaiho, M. (2011) Nordic family policy and shared parenthood. European Journal of Social Security (13) 2, 247-266.

Hakovirta, M. (2010) Lapsiköyhyys ja lapsen elatus vanhempien eron jälkeen. Yhteiskuntapolitiikka (75)3, 293- 302.

Hakovirta, M. (2010) Köyhyys yksinhuoltajaperheiden lasten arjessa. Teoksessa Ervasti, H. & Kuivalainen, S. & Nyqvist, L. (toim.) Köyhyys, tulojako ja eriarvoisuus. Turku: TCWR Tutkimuksia.

Forssén, K. & Haataja, A. & Hakovirta, M. (2009) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisuja D52. Helsinki: Väestöliitto.


Asiasana:
Tagit: