Kansainväliset tehtävät veivät alumni Alexander Puution mennessään

New Yorkissa YK:n pääsihteeristössä työskentelevä oikeustieteen alumnimme Alexander Puutio kehottaa rohkeuteen ja avoimuuteen oman jutun etsimisessä. Sattumat ovat johdattaneet Puution oikeustieteen opintoihin ja mielenkiintoisiin kansainvälisiin tehtäviin. Väitöskirjatyötään viimeistelevän Puution mukaan laadukas ja laaja-alainen koulutus on antanut hyvät lähtökohdat kansainväliselle uralle.

Alexander Puutio

Miten päädyit opiskelemaan Turun yliopistoon?

Päädyin Turun yliopistoon tietoisen sattuman kautta. Tutustuin armeijassa samassa tuvassa olleeseen oikeustieteen ylioppilaaseen, jonka kanssa tulimme mahtavasti juttuun. Etsiskelin tuolloin vielä omaa paikkaani Helsingin, Tampereen ja Turun väliltä, enkä ollut osannut päättää lopullista hakukohdettani kauppiksen tai oikiksen väliltä. Päätös tapahtui vuonna 2007 salamannopeasti, kun minut kutsuttiin YO-kylään viettämään iltaa ystäväni syntymäpäivien merkeissä. En ollut aiemmin tavannut niin monipuolisesti ajattelevaa väkeä ja laitoin pääsykoekirjat tilaukseen heti tuona iltana kotiin päästyäni.

Aloitin opinnot vuonna 2007 ja tein graduni asianajotoimisto Roschierille vuonna 2011. Varsinainen valmistumiseni viivästyi vielä vuoteen 2012 YK:lla vietetyn harjoittelukevään johdosta.

Mitä opiskelit ja millaisia muistoja sinulla on opiskeluajastasi?

Opintojeni alkuaikana en ollut varma, mistä oikeustieteen alasta löytäisin loppusijoituspaikkani. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin syykin on selvillä – oikeustiede on niin laaja tieteenala, että oman paikan etsimisessä kuuluukin vierähtää hyvä tovi. Löysin lopulta oman erikoistumisalani kansainvälisen kaupan sekä immateriaalioikeuksien puolelta ja tällä hetkellä viimeistelen väitöskirjaani samasta aiheesta.

Satakunnasta muuttaneena on helppo sanoa, että elämä alkaa Turusta! Opiskeluajoista on jäänyt pelkästään lämpimiä muistoja (lukuun ottamatta joitakin pakollisia ja hyvinkin formaaleja ruotsin oppitunteja). Paras opiskeluun liittyvä muistoni on tuiki turkulainen ja kulkee mukanani vieläkin päivittäin, sillä tapasin vaimoni aikoinaan Ravintolalaiva Donnan kannella!

Mitä teet työksesi nykyään?

Työskentelen tällä hetkellä YK:n pääsihteeristössä hankintatehtävissä, missä vastaan järjestömme transaktioista sekä niihin liittyvistä sisäisistä ja ulkoisista järjestelyistä. Työhöni kuuluu valtava kirjo erilaista paperisotaa, mistä ei haasteita puutu. Hoidettavanani on yhtäältä esimerkiksi YK:n jäsenmaiden rauhanturvatehtäviin liittyvien maksu- ja hankintasopimusten laadintaa, toisaalta neuvottelua maailman suurimpien yritysten kanssa. Arjen hektisyyttä tasapainottaa työni diplomaattinen luonne ja kansainväliseen kauppaan liittyvät aspektit, jotka tuovat omaa maustettaan mukaan.

Millainen polkusi on ollut ja miten olet päätynyt nykyisiin tehtäviisi?

Alun perin toiveenani oli jäädä Helsinkiin asianajotoimistoon kipuamaan kohti partneriportaita. Suunnittelemani urapolku sai kuitenkin täysin uuden suunnan Turun yliopiston rahoittaman YK-harjoittelun aikana. En olisi muutaman kuukauden harjoitteluun lähtiessäni osannut arvata, että olisin tuolla matkalla vielä 2019.

En selviäisi nykyisissä tehtävissäni ilman oikeustieteellisestä tiedekunnasta saamaani analyyttista sekä suoraselkäistä otetta vaikeissakin kysymyksissä. Työssäni oikeustieteeseen yhdistyy kansainvälinen osaaminen sekä taloustieteelliset kysymykset. Sain näihin kaikkiin erittäin hyvät lähtökohdat Turusta. Olen vuoden 2012 jälkeen opiskellut muutamia lisätutkintoja mm. Fordham Law Schoolista sekä University of Londonista, enkä vielä ole löytänyt Turun yliopiston vertaista otetta opintojen vaativuudessa ja tulevaisuuteen suuntautuvuudessa.

Mitkä ovat mielestäsi mielenkiintoisimpia tulevaisuuden haasteita alallasi?

Omassa työssäni suurimmiksi haasteiksi nousee automaation tuoma epävarmuus sekä kansainvälisen kaupan tuomat yhteiskunnalliset murrokset. Nämä tulevat aiheuttamaan suuria muutoksia siinä, miten YK:ta tarvitaan tulevaisuudessa ja toki myös siinä, miten minua tarvitaan YK:n sisällä. Olemme ottaneet molempiin haasteisiin erittäin proaktiivisen otteen ja uskon, että tulevaisuus on paljon uhkakuvia valoisampi.

Tiedätkö jo, mikä sinusta tulee isona?

Kymmenvuotisen urani aikana olen oppinut, että kaikki arvaukset siitä missä olen viiden vuoden päästä ovat aina hyväntahtoisesti väärässä. Tästä huolimatta pitkän aikavälin suunnitelmani ovat selvillä: aion olla isona triplatohtori oikeustieteen, kauppatieteen sekä psykologian aloilta. Toivottavasti saan toimia sopivissa tehtävissä, joissa ajattelulle ja vaikuttamiselle jää tilaa.

Minkä neuvon haluaisit antaa opiskelijalle?

Kyseenalaista kaikki mahdollinen ja seuraa aina sitä polkua, mikä sillä hetkellä vaikuttaa kaikkein kiinnostavimmalta. Älä myöskään pelkää aloittaa uraa tai opiskelua alusta, jos tuo polku vie jonkun uuden äärelle!