Älykkäät kaupungit ja alueet

Brahea-keskuksessa tehdään älykkäiden kaupunkien ja alueiden tutkimusta, toteutetaan T&K-hankkeita sekä osallistutaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostotyöhön. 

Taloudellinen toiminta on aina paikkasidonnaista ja -ominaista ja alueen resursseihin perustuvaa. Alue toimii myös alustana, jossa ihmisten ja organisaatioiden sekä niiden paikallistason vuorovaikutus ilmenevät ja josta luodaan yhteyksiä muualle. Alueiden väliset suhteet (kuten kaupunki–maaseutu) ovat käymässä läpi muutosta. Aluetaloudellinen menestyskyky ja kyky käynnistää muutoksia aluetaloutta laajemmassa taloudellisessa järjestelmässä riippuvat siitä, miten innovaatiokyvykkäitä ja menestyksekkäitä markkinointistrategioita alueen taloudelliset toimijat pystyvät tekemään.
 

Black
Kiinnostavaksi kysymykseksi muodostuu, miten digitalisaatio ja älykäs teknologia kuten IoT ja AI vaikuttavat kaupunkikulttuuriin, julkisten tilojen käyttöön sekä kaupunkikehitykseen?
Tommi Inkinen
Black
Hyvin valmisteltu, yhdessä mietitty, puoliksi tehty – sillä päästään jo pitkälle paikallisen elinvoimaisuuden edellytyksiä arvioitaessa ja edistettäessä.
Sami Tantarimäki

Kehittämishankkeet

BalticSatApps

Kaukokartoitusdatan runsaus on valtava potentiaali kaupallisille käyttäjille sekä uusien palvelujen ja tuotteiden kehittäjille esimerkiksi ympäristö-, liikenne- ja energia-aloilla. BalticSatApps-hankkeessa lisätään tietoisuutta Euroopan unionin Copernicus-ohjelman tarjoamista tietopalveluista ja niiden monipuolisista sovellusmahdollisuuksista, tarjotaan valmennusta kaukokartoitusdatan paremmaksi hyödyntämiseksi sekä tuetaan siihen perustuvan liiketoiminnan ja kaupallisten sovellusten kehittämistä.

Hankkeessa selvitetään datan mahdollisia hyödyntäjätahoja ja heidän tarpeitaan. Näiden tietojen perusteella kehitetään erilaisia ideakilpailuja ja hackathoneja, joissa työstetään ratkaisuja hyödyntäjätahoilta saatuihin haasteisiin. Ideakilpailuissa ja hackathoneissa parhaiten menestyvien on mahdollista päästä hankkeessa pilotoitavaan kiihdytysohjelmaan. Tämän ohella hankkeessa järjestetään myös tilaisuuksia, joissa opastetaan kaukokartoitusdatan hyödyntämistä. 

Kaukokartoitusdatan avulla voidaan esimerkiksi seurata erilaisia luonnonilmiöitä ja ilmastonmuutosta, saada tietoa vesialueiden muutoksista, säätilasta, ilmakehästä, saasteista ja maa-alueiden kehityksestä. Tietoa hyödyntämällä voidaan edistää ratkaisuja mm. maataloudessa, katastrofien hallinnassa, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, kaupunkisuunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 

Toteuttajat
Tarton Observatorio (Tarton yliopisto, EE), Tarton tiedepuisto (EE), Suomen Ilmatieteen laitos (FI), Turun tiedepuisto (FI), Turun yliopisto (koordinaattori, FI), Krakovan teknillinen yliopisto (PL), Krakovan teknologiapuisto (PL), Eurooppa–Venäjän Inno-kumppanuusohjelma (RU), Pietarin Tieto- ja analysointikeskus (RU) ja Ruotsin avaruushallinto (SE).  

Turun yliopiston Brahea-keskus koordinoi hanketta. Sen lisäksi Turun yliopistosta ovat mukana Tulevaisuuden teknologioiden laitos ja Maantieteen ja geologian laitos.

Toteutusaika
10/2017–9/2020 

Rahoitus
Baltic Sea Region -ohjelma 2014–2020, Russian Federation; European Neighbourhood Instrument, Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopisto

Lisätietoa: Tuomas Ranti / Johanna Aaltonen / balticsatapps.eu

BSA logot

Pyhän Olavin mannerreitti

Pyhän Olavin mannerreitti on Suomeen rakentuva pyhiinvaellusreitti. Yhdessä Pyhän Olavin merireitin kanssa mannerreitti sekä laajentaa pohjoismaisen reitistön Suomeen että kytkee maan osaksi eurooppalaista kulttuurireitistöä. Tulevaisuudessa Olavin reitistöä pitkin voi kulkea Novgorodista Venäjältä Trondheimiin Norjaan.

Turun ja Savonlinnan yhdistävä mannerreitti kulkee kahdeksan Leader-alueen kautta runkopisteinään kahden Pyhän Olavin kirkkoa: Varsin Hyvä ry, V-S Jokivarsikumppanit ry, Ravakka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Päijänne-Leader ry, Veej´jakaja ry ja Linnaseutu ry sekä Lemun, Yläneen, Kalannnin, Lappin, Ulvilan, Tyrvään, Kalvolan ja Sysmän kirkot.

Aluetapaamissa hahmotellaan ehdotus runkoreitiksi sekä käynnistetään palvelutuotteistaminen sekä Olavin kirkkojen yhteyteen että reittiosuuksia ja koko reittiä ajatellen. Sen lisäksi avataan ja käydään keskustelua sekä koekuljetaan osuuksia. Merkintäsuunnitelma hyväksytetään tienomistajilla ja sen jälkeen koko reitti Association of St Olav´s Ways -kattojärjestöllä. 

Paikallistasolla ensisijaisena kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat reitin varren kunnat, seurakunnat, yrittäjät, yhdistykset, asukkaat, kehittäjät ja muut alan aktiivit. Kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötahoina ovat matkailualan toimijat, reitistötoimijat, kirkko, maaseudun kehittäjät ja muut teemaan liittyvät hankkeet. Markkinointia ajatellen kohderyhmänä ovat eurooppalaiset ja kotimaiset vaellusmatkaajat ja itsensä etsijät. 

Toteuttaja
Turun yliopiston Brahea-keskus (FI)

Toteutusaika
1.9.2017–31.12.2019

Rahoitus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Lisätietoa: Sami Tantarimäki / Heli Brander / pyhanolavinmannerreitti.fi

Pyhän Olavin mannerreitti logo

Kehittämishankkeissa tuotetut julkaisut

Baltic Urban Lab // Lataa julkaisut

Opas: Brownfield-alueiden yhteissuunnittelu
Monipuolinen ja käytännönläheinen opas (32 s.) on jaettu kahteen pääosioon. Ensimmäisessä osiossa keskitytään kaupunkiorganisaatioiden sisäisten prosessien kehittämiseen ja sisäiseen yhteistyöhön sekä vahvan pohjan luomiseen vuorovaikutteiselle suunnitteluprosessille. Toisessa osassa annetaan vinkkejä yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Opas sisältää konkreettisia tapaustutkimuksia Itämeren alueen maista ja erityisesti Baltic Urban Lab -kaupungeilta. Tapaustutkimukset tarjoavat esimerkkejä jo toteutuneista julkisen ja yksityisen sektorin sekä asukkaiden välisistä kumppanuuksista. Lisäksi opas sisältää lukuvinkkejä ja hyödyllisiä työkaluja. Opas on saatavilla myös englanniksi, ruotsiksi, viroksi sekä latviaksi.
Kenelle: Kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka toimivat työssään tiivisti kansalaisten, maanomistajien, kehittäjien ja sidosryhmien kanssa.
 
Developing brownfields via public-private-people partnerships - Lessons learnt from Baltic Urban Lab
Nordregion laatimassa laajassa englanninkielisessä raportissa (64 s.) on koottu yhteen Baltic Urban Lab -projektin kaupunkien (Norrköping, Tallinna, Turku ja RIika) pilottikohteet ja keskeiset sidosryhmät sekä analysoitu pilottikohteissa käytettyjä erilaisia tapoja ja menetelmiä osallistaa sidosryhmiä ja soveltaa osallistavaa suunnittelua. Huomiota on kiinnitetty erityisesti sen arvioimiseen, miten public-private-people -kumppanuudet ovat toteutuneet ja millaista hyötyä kumppanuuksista on ollut pilottikohteissa.
Kenelle: Paikallistason kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka toimivat tiiviisti erilaisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä, lisäksi muun muassa opiskelijat ja tutkijat voivat hyötyä projektin brownfield-pilottien tulosten kokoamisesta.
 
Planning systems and legislation for brownfield development in the Central Baltic Countries
Nordregion laatimassa englanninkielisessä julkaisussa (34 s.) on esitetty Latvian, Ruotsin, Suomen ja Viron kansalliset suunnittelujärjestelmät ja keskeiset toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Julkaisussa käydään myös maittan läpi olemassa olevia tuki-instrumentteja brownfield-alueiden uudelleenkehittämisessä. Julkaisussa on myös esitetty kukin Baltic Urban pilottialue lyhyesti.
Kenelle: Kaupunkisuunnittelijat ja asiantuntijat, jotka tekevät maiden välistä yhteistyötä kaupunkikehittämisen kysymyksissä Keskisen Itämeren alueella.
 
Baltic Urban Lab definition for brownfields & recommendations for improving national policy approaches on integrated brownfield redevelopment
Euroopan tasolla ei ole laajasti hyväksyttä määritelmää brownfield-alueille. Sen lisäksi brownfield-alueiden kehittämisen kansallsiset käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita Keskisen Itämeren alueella. Haasteena on esimerkiksi maa-alueiden puhdistamisen sekä kaupunkikehittämisen käytäntöjen yhdistäminen. Muistiossa (2 s.) on esitetty Baltic Urban Lab -projektissa tuotettu määritelmä brownfield-alueille, joka tuo aiempiin määritelmiin lisäksi erityisesti yhteissuunnittelun ja kumppanuuden näkökulmat. Muistioon on myös koottu suosituksia kansallisille toimijoille, tavoitteena koordinoidumpi lähestymistapa brownfield-alueide kehittämiseen. Muistio on saatavilla myös englanniksi, ruotsiksi, viroksi sekä latviaksi.
Kenelle: Kansallisen tason toimijat, joiden tehtävänä on edistää brownfield-alueiden kehittämistä.
 
Policy brief: Making the most of brownfield sites in the Baltic Sea Region
Englanninkielisessä katsauksessa (4 s.) nostetaan esiin brownfield-alueiden uudistamisen haasteita Keskisen Itämeren alueen kaupungeissa sekä projektissa kehitettyjä ratkaisuja eritysesti perustuen laajaan ja varhaiseen sidosryhmien osallistamiseen sekä monitahoisiin uudenlaisiin kumppanuuksiin. Projektin kokemukset on lisäksi koottu lyhyiksi suosituksiksi, miten public-private-people -kumppanuuksia voidaan ja tulisi tukea paikallisella, kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla.
Kenelle: Maankäytön suunnittelijoille sekä alueellisille ja kansallisille toimijoille, jotka ohjaavat ja toimivat paikallistason suunnittelun yhteistyötahoina.

 

Live Baltic Campus // Lataa julkaisut

Dreams and Seeds – the Role of Campuses in Sustainable Urban Development
Dreams and Seeds – the Role of Campuses in Sustainable Urban Development (69 s.) tarjoaa asiantuntija-artkkeleita sekä käytännön esimerkkejä, jotka ovat syntyneet projektin aikana yhdessä tutkien. Tavoitteena on ollut pohtia, mitkä tekijät paikallistasolla ovat olennaisia kestävien kaupunkikampusten muodostamisessa sekä esitellä kampussuunnittelua Central Baltic -alueella sekä laajemmin Euroopan tasolla.
Kenelle: Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet korkeakoulujen ja kaupunkien suunnittelijat ja kehittäjät. Yhteiskehittämisessä on vahvasti mukana myös eri asianosaisia kuten korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa, rakennuttajia ja kiintestöjen omistajia, yrityksiä, paikallisia asukkaita sekä muotoilun ammattilaisia. 

Development Ideas Book & Core Themes for Campus Development
Development Ideas Book & Core Themes for Campus Development (108 s.) perustuu projektin aikana tehtyyn osallistavien muotoilumenetelmien tutkimiseen sekä kuudessa kampuspilotissa syntyneisiin tuotoksiin ja tuloksiin. Näiden data-analyysin perusteella on tunnistettu 44 alateemaa, jotka on luokiteltu kuuteen ydinteemaan. Yhdessä nämä muodostavat kokonaiskuvan, joka auttaa ymmärtämään, miten kestäviä ja vetovoimaisia kampuksia voidaan luoda. Lisäksi on tarkasteltu, miten voidaan edesauttaa kestävää kehitystä yleisesti.
Kenelle: Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet korkeakoulujen ja kaupunkien suunnittelijat ja kehittäjät. Yhteiskehittämisessä on vahvasti mukana myös eri asianosaisia kuten korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa, rakennuttajia ja kiintestöjen omistajia, yrityksiä, paikallisia asukkaita sekä muotoilun ammattilaisia. 

Aiemmin toteutetut kehittämishankkeet

Baltic Urban Lab - Integrated Planning and Partnership Model for Brownfield Regeneration

Yhdessä parempaa kaupunkiympäristöä - Baltic Urban Lab -projektissa mallinnettiin urbaanien brownfield-alueiden käyttöä ja yhteiskehittämistä sekä testattiin uusia yhteistyömalleja ja osallistamismenetelmiä Turussa (FI), Tallinnassa (EE), Norrköpingissä (SE) ja Riiassa (LV). Brownfield-alueella tarkoitetaan ensisijaisesti käytöstä poistunutta teollisuusaluetta, mutta monesti laajemmin ymmärrettynä muitakin uusiokäyttöä tarvitsevia alueita. Turun yliopisto vastasi projektissa kaupunkipilottien vertaisarvioinnista, niiden tulosten koonnista ja yleisempien jatkosuositusten antamisesta sekä kaupunkisuunnittelijoiden ja -kehittäjien osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen liittyvistä työpajoista ja webinaareista.

Toteuttajat
Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komissio, Turun kaupunki (FI), Nordregio (SE), Norrköpingin kaupunki (SE), Riian kaupunki (LV), Tallinnan kaupunki (EE), Turun kaupunki (FI) ja Turun yliopisto (FI).

Toteutusaika
1.10.2015 - 31.12.2018 

Rahoitus
Central Baltic -ohjelma 2014 - 2020, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto

Lisätietoa: Johanna Aaltonen  / balticurbanlab.eu

BUL rahoittajat

 

Live Baltic Campus - Campus Areas as Labs for Participative Urban Design 

Live Baltic Campus -projektissa muotoiluajattelu ja -menetelmät valjastettiin kaupunkisuunnittelun käyttöön. Mukana oli kuusi korkeakoulua ja aluetta Itämeren ympärillä. Mukana olevat korkeakoulut toteuttivat hankkeen aikana oman kampuskehityspilottinsa, joissa palvelumuotoiluprosessi ja päätöksentekoprosessi yhdistettiin käyttäjälähtöisesti ja tosielämän ympäristössä. Kuusi eri case-tapausta (Turku, Helsinki, Uppsala, Tukholma, Riika ja Tartto) tarjosi erinomaiset puitteet alueiden kilpailukyvyn vahvistamiselle ja tiedonvaihdolle. Tuloksena syntyi käytännössä testattuja suunnitelmia kampusten kehittämiselle yhteistoiminnallisesti eri toimijoiden (kaupungit, elinkeinoelämä, muut korkeakoulut) kanssa. Turun pilotissa selvitettiin, miten kampusaluetta voitaisiin kehittää kokonaisuutena erityisesti palvelujen näkökulmasta ja eri toimijoiden yhteistyönä. 

Toteuttajat
Helsingin kaupunki (FI), Helsinki Metropolia Ammattikorkeakoulu (FI), Riga Planning Region (LV), Latvian yliopisto (LV), Tarton yliopisto (EE), Turun yliopisto (FI), Uppsalan yliopisto (SE) ja Tukholman yliopisto (SE).

Toteutusaika
1.10.2015–31.3.2018 

Rahoitus
Central Baltic -ohjelma 2014–2020, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto

Lisätietoa: Johanna Aaltonen / livebalticcampus.eu

LBC rahoittajat

 

Sinua voisi kiinnostaa myös