Merenkulku, satamat ja merisidonnainen logistiikka

Tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen meritse on monipuolinen kokonaisuus. Siihen liittyy laivojen omistaminen ja operointi (varustamotoiminta), toiminnot satamissa sekä muu merikuljetukseen sidoksissa oleva logistiikka ja lukuisat sen piirissä toimivat yritykset ja viranomaistahot.

Toteutamme sekä kansainvälisiä että kotimaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Esimerkkejä aiheista ovat satamien aluetaloudelliset vaikutukset, alusliikenteen yksikkökustannukset, erilaisten kuljetusreittien markkinatutkimukset sekä kuljetuslogistiikan kehittäminen mm. digitalisaatiota hyödyntäen.

Hankkeet

Alusliikenteen yksikkökustannukset

Tutkimuksessa selvitetään Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkevien lastialusten ja matkustaja-autolauttojen keskimääräiset yksikkökustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Tutkimus tehdään Väyläviraston toimeksiannosta ja laskelmien tarkoituksena on toimia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelmien pohjatietona. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin MKK:ssa vuonna 2014.

Tutkimus valmistui keväällä 2020. Tutkimusraportti on julkaistu Väyläviraston julkaisusarjassa (49/2020).

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. 040 779 9482

DigiPort

Satamasidonnainen data ja sen avoin hyödyntäminen (DigiPort) -hankkeen tavoitteena on uudistaa digitalisaation ja avoimen tiedon avulla satamien liiketoimintamahdollisuuksia ja etsiä satamille ja muille logistiikka-alan toimijoille uusia keinoja hyödyntää ja hyötyä digitalisaation murroksesta liiketoiminnassaan.

Hankkeessa järjestetään koulutustilaisuuksia ja työpajoja avoimesta tiedosta satamasidonnaisille yrityksille. Avattavan datan kartoitusta ja toteutusta pilotoidaan Turun ja HaminaKotkan satamien infrastruktuurin osalta. Tässä yhteydessä määritellään sisällöt, tekniset toteutukset ja mahdolliset rajoitteet (mm. juridiset) ja motivaatio tiedon avaamiselle. Datan avausprosessin yhteydessä hanke pyrkii samalla edistämään Liikenneviraston ja satamien välistä liikennejärjestelmän avoimen tiedon jakamista koskevaa yhteistyötä.

Datan avausta varten kohdesatamille perustetaan avoimen datan palvelin ja datakatalogi. Tämän jälkeen järjestetään Hackathon hankkeessa avatun ja muun avoimen datan perusteella synnytettävien innovaatioiden kiihdyttämiseksi. Tilaisuudessa dataosaajia, ratkaisukehittäjiä ja satamatoimintojen substanssiosaajia törmäytetään kehittämään uusia ja oivaltavia ratkaisuja satamien tiedon hyödyntämiseen.
Digitalisaation vaikutuksia tulevaisuuden satamatoimintaan luodataan tuottamalla erilaisia tulevaisuusmalleja. Satamatoiminnassa tapahtuvien innovaatioiden lisäksi huomioidaan myös muun meriklusterin kehitys (mm. miehittämättömät alukset).

Hankekonsortioon kuuluvat MKK:n lisäksi Merikotka tutkimuskeskus, Kaakkois-Suomen AMK (XAMK) ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Tieke). Hankkeen  kesto on lokakuu 2017 - syyskuu 2019. Hanketta rahoittavat EU:n Aluekehitysrahasto, Turun ja HaminaKotkan satamat ja hankepartnerit.

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija, puh. +358 40 580 2411, reima.helminen[at]utu.fi

Hankkeen kotisivut: Merikotka DigiPort

Twitter: @DigiPortProject

EU-lippuVipuvoimaa

InCompEdu - Etäopetuksen hyvät käytänteet

InCompEdu on Erasmus+ rahoitteinen hanke. Sen tavoitteena on työskennellä niiden haasteiden parissa, joita COVID-19-pandemiasta johtuva äkillinen siirtymä etäopetukseen aiheutti korkeakouluille EU:ssa. Hankkeessa identifioidaan hyviä käytäntöjä, tietoa ja kokemuksia, joita on syntynyt hankkeeseen osallistuvissa ja muissa yliopistoissa. Haasteet liittyvät sekä uusien digitaalisten taitojen omaksumiseen ja hallintaan että etäopetusjaksojen suunnitteluun ja toteutukseen.

InCompEdu'n kohderyhmänä ovat akateemiset opettajat ja yliopistojen opetukseen kanssa työskentelevä hallintohenkilökunta. Opintojaksoihin  ja opetusmetodeihin on pitänyt tehdä nopeita muutoksia.  Hankkeen toiminta kohdistuu toisaalta akateemisten opettajien digitaalisiin taitoihin, toisaalta uuteen osaamiseen, jota tarvitaan etäopintojaksojen tai etä- ja lähiopetuksen yhdistävien opintojaksojen toteutuksessa sekä innovatiivisessa opintosuunnitelman  suunnittelussa.

MKK koordinoi hankkeen työpakettia IO1, “Identification of problems and good practices with transferring academic teaching to on-line mode”. Osiossa toteutetaan kysely etäopetuksen haasteista, ja kootaan hyviä käytänteitä myös syventävien teemahaastattelujen avulla.

Toteutusaika: 1.4.2021 – 31.3.2023

Hankepartnerit:

  • University of Gdańsk, Puola (koordinaattori)
  • University of Rome, Italia
  • University of Rijeka, Kroatia
  • University of Alba Iulia, Romania
  • University of Primorska, Slovenia
  • Turun yliopisto, Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Yhteyshenkilö: Riitta Pöntynen I riitta.pontynen@utu.fi I p. 040 351 0476

EU_ErasmusInComp-logo

MeriDiLogis

MeriDiLogis pyrkii vähentämään kuljetusvahinkoja, edistämään kuljetusturvallisuutta ja lisäämään riskienhallintaa.

MeriDiLogiksen tavoitteena on tuottaa ajantasainen kuljetettavien tavaroiden pakkaamiseen ja suojaamiseen liittyvä meripakkausohje huomioiden kuorman varmistaminen ja merikuljetusten aiheuttamat haasteet ja rasitukset. Osana tätä toimintaa selvitetään kuljetusvahinkoja ja vaaratilanteita.

Tavoitteena on myös tuottaa lastaussuunnitteluun ja lastaukseen ohjeistusta tehostamaan kuljetusyksiköiden käyttöastetta ja lastaustilanteita.

Toimenpiteet tehdään tiiviissä yhteistyössä kuljetusketjujen eri osapuolien kanssa. Hankkeen tulokset tulevat olemaan vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Tältä pohjalta tavoitteena on käynnistää TKI-yhteistyötä ja jatkokehitystä tuotettavien materiaalien pohjalta hyödyntäen pelillistämistä, digitalisaatiota, automatisaatiota ja tekoälyä.

Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Lisätitetoja: Anne E. Suominen, erikoissuunnittelija, p. +358 40 779 9494

Hankkeen kotisivut: utu.fi/meridilogis/

EU-EAKR   EU-vipuvoimaa    Satakuntaliiton logo  Rauman kaupungin logoTurun yliopiston siipisoihtulogo

Reinforcing Eastern Finland-Estonia Transport Corridor (REFEC)

The heavy vehicle traffic (trucks and trailers) on ferries over the Gulf of Finland has been increasing since the 1990’s and the trend is estimated to continue. There are two ferry routes between Finland and Estonia (Helsinki-Tallin and Hanko-Paldiski). Remarkable part of this heavy vehicle traffic takes place between Eastern Finland and Eastern Estonia, and further southwards. The solution to activate the Eastern Finland – Eastern Estonia corridor would to establish a ferry connection between ports of Loviisa (FI) and Kunda (EE). This connection is practically in direct north-south axis (54 sea miles). Moreover, there is no Russian territorial water in between. 

The project aims at reinforcing the establishment of Eastern Finland-Eastern-Estonia transport corridor. The project outputs are focused mainly on concrete measures to support Loviisa-Kunda ferry connection. This includes port operative and investment planning, roadmap to comply the needed licenses and regulatory requirements, best practice transferred from similar connections in the BSR, ferry scheduling and route option plans, business model(s) with potential shipping companies, marketing plan and events to promote the connection. Furthermore the cargo potential of the corridor is analysed and the impact of the developed corridor is verified (reduced travel time, volume using the corridor and Loviisa-Kunda connection). 

In addition to the faster and more fluent transports between eastern parts of Finland and Estonia there are other beneficiaries of the activated transport corridor. The traffic to/from Eastern Finland that uses Via Baltica would benefit from more direct connections as well. Another major advantage is relieving the pressure of growing heavy traffic (traffic jams, emissions, noise, dust) in the city centres of Tallinn and Helsinki. The decreased mileage in transports means also less CO2 emissions. 

The Centre for Maritime Studies is the lead partner in REFEC. The other partners are the town of Loviisa, Port of Kunda and Posintra Ltd. The project budget is 728 192 € of which 569 664 € is from ERFD (Interreg Central Baltic Programme) and the rest from the partners.

REFEC reports: A 74 and A 77

Contact: Reima Helminen, Senior Researcher, tel. +358 40 580 2411 reima.helminen[at]utu.fi

Project homepage

  

SataDiLogis

SataDiLogis - Kuljetuslogistiikan turvallisuuden ja logistiikkasidonnaisen elinkeinotoiminnan edellytysten edistäminen ja yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Satakunnassa maakunnan rajat ylittävän T&K&I-yhteistyön pohjalta hyödyntäen pelillistämistä, digitalisaatiota, automatisaatiota ja tekoälyä sekä edistäen ja vahvistaen kansainvälistymistä.

Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. selvitys kuljetusvahingoista ja -logistiikan turvallisuudesta; kuljetusmuotokohtaiset informatiiviset ja osallistavat seminaaripäivät Satakunnassa ja vierailukohteissa; verkostojen luominen Satakuntaan sekä kv. vierailut ja yhteistyöverkostojen luominen.

Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä Rauman kaupungilta. Osatoteuttajina ja rahoittajina mukana ovat Tampereen korkeakoulusäätiö sr ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö.

Lisätitetoja: Anne E. Suominen, erikoissuunnittelija, p. +358 40 779 9494

Hankkeen kotisivut: utu.fi/satadilogis/

Facebook: Satadilogis

EU-EAKR      EU-vipuvoimaa     Logo-SatakuntaliittoLogo-Rauman kaupunki

Satamainvestoinnit 2016–2025

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen satamiin vuosina 2016–2020 tehtyjen ja vuosille 2021–2025 suunniteltujen investointien määrä ja jakautuminen niin kohteittain kuin alueittain. Investointitiedot perustuvat satamanpitäjille ja satamaoperointiyrityksille syksyllä 2020 lähetettyyn kyselyyn. Tutkimus tehtiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimeksiannosta. Vastaava investointiselvitys on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen ja MKK vastasi sen laatimisesta nyt jo viidettä kertaa.

Vuosina 2016–2020 Suomen satamiin tehtiin investointeja yhteensä 880 miljoonan euron arvosta eli keskimäärin 176 miljoonaa euroa vuosittain. Vuosille 2020–2025 suunniteltujen investointien kokonaismäärä nousee kyselyn perusteella 1,026 miljardiin euroon, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosina 2016–2020 toteutetut investoinnit. Vuosittain suunnitellaan investoitavaksi keskimäärin 205 miljoonaa euroa.

Tutkimusraportti on julkaistu Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä -julkaisusarjassa (1/2021).

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. 040 779 9482

Varustamobarometri - Rederibarometern

Varustamobarometri kartoittaa Suomen merenkulku- ja varustamoalan suhdannetilannetta ja -näkymiä. Se perustuu kyselyyn, joka kohdistetaan Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoille, tärkeimmille yhdistykseen kuulumattomille varustamoille ja joukolle Suomen meriliikenteen kannalta oleellisia ulkomaisia varustamoita, joilla on säännöllistä liikennettä Suomeen. Tätä varustamoiden ylimmältä johdolta kerättävään aineistoon perustuvaa barometria on toteutettu yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 osana MKK:n yhteydessä toimivan Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin toimintaa.

Viimeisin, vuoden 2020 Varustamobarometri toteutettiin yhteistyössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Suomen Varustamot ry:n sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Varustamobarometri 2020 julkistettiin torstaina 14.1.2021 verkkotapahtumassa.

Varustamobarometri - Rederibarometern 2020 -julkaisu pdf-muodossa.

Pekka Sundbergin esitys tiedotustilaisuudessa (pdf).

Mediatiedote suomeksi ja ruotsiksi.

Aiemmat varustamobarometrijulkaisut ovat saatavissa MKK:n julkaisusivulla.

Lisätietoja:

Pekka Sundberg (MMM), p. 0400 132 469

Riitta Pöntynen, p. 040 351 0476, riitta.pontynen(at)utu.fi

SPC_FinlandTraficomVarustamotAland_landskapsregering

 

Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta

Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti parantaa yritysten varautumista merilogistiikan häiriöihin, erityisesti koskien Saaristomeren halki kulkevaa Turkuun ja Naantaliin johtavaa reittiä. Parempi varautuminen tukee yritysten toiminnan jatkuvuutta logistiikan disruptiotilanteissa. Toissijaisesti tavoitteena on parantaa viranomaistoimijoiden valmiuksia tukea Varsinais-Suomen kärkitoimialojen resilienssiä logistiikkahäiriöissä. Samalla Saaristomeren meriväylien merkitys Varsinais-Suomen kärkitoimialoihin selvitetään/arvioidaan ja nostetaan esiin ne väylänosat, joiden osalta tilannekuvaa ja varautumista tulee kehittää. Tulosten perusteella luodaan edellytyksiä väylien tilannekuvaa parantaville investoinneille ja liikenneverkon digitalisaatiolle. Parantunut tilannekuva varmistaa puolestaan kuljetusten ja viime kädessä yritysten toiminnan jatkuvuuden Varsinais-Suomessa.

Suomen Skandinavian suunnan kumipyöräliikenne on enenevästi kulkemassa Turun ja Naantalin satamien kautta. Covid19-pandemia on osaltaan siirtänyt kuljetuksia Varsinais-Suomen satamiin Helsinki–Tukholma-liikenteen keskeytyksen vuoksi. Lisäksi lähivuosien kasvava aluskapasiteetti tullee vetämään lisävolyymeja Varsinais-Suomen satamiin.  Täten Saaristomeren läpi kulkevan meriväylän merkityskin tulee kasvamaan.

Merikuljetusten häiriöitymisestä aiheutuisi vaikutuksia yrityssektoriin, myös maakuntaohjelmassa ja maakunnan selviytymissuunnitelmassa esiin nostettuihin kärkitoimialoihin. Hanke kohdistuu maakunnalle keskeisiin toimialoihin, joita ovat elintarvikesektori, lääke- ja bioteollisuus ja meriteollisuus. Kaikkien näiden sektorien toiminta on riippuvainen toimivista ulkomaankaupan tavara- ja materiaalivirroista.

Hankkeessa selvitetään noin 20 yrityksen osalta häiriöskenaarion merkitys yritysten toiminnan jatkuvuudelle, resilienssikyvykkyyden nykytila, kriittisimmät prosessit häiriöskenaarion näkökulmasta ja kehitetään palautumista edistäviä ratkaisuja, joilla häiriön vaikutusta yritysten toimitusketjuihin lievennetään. Viranomaistoimijoiden kanssa kehitetään toimintatapoja, joilla yritysten resilienssiä voidaan tukea. Tämän edesauttamiseksi kehitetään/kartoitetaan lisäksi menetelmiä/ratkaisuja Varsinais-Suomen kärkitoimialojen resilienssikyvykkyyksien seurantaan.

Hankkeen tuloksena muodostuu kokonaiskäsitys Varsinais-Suomen kärkitoimialojen (elintarvike-, lääke- ja bioteollisuus sekä meriteollisuus) resilienssistä, erityisesti Saaristomeren meriliikenteen häiriöitymisen näkökulmasta. Saaristomeren meriväylän kriittiset kohteet analysoidaan ja tuotetaan yhteistyössä Fintraffic VTS:n kanssa selvitys väylästön tilannekuvan parantamisen keinoista ja kustannuksista.

Hanke saa rahoitusta Varsinais-Suomen Liiton ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -määrärahasta ja Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:ltä. Hakkeen toteutusaika on 1.4.2021–31.3.2022.

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija, puh. 040 580 2411

Varsinais-Suomen liiton logo      Fintrafficin logo

Aiemmin toteutettuja hankkeita

Helsingin Sataman vaikuttavuus

Keväällä 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan Helsingin Satamaan liittyvät toiminnot työllistävät kerrannaisvaikutukset huomioiden yli 25 000 henkilöä. Satamatoimintojen taloudellisten kokonaisvaikutusten arvo on noin 4,1 miljardia euroa vuodessa. Helsingin Satama on Suomen suurin kappaletavaran ja matkustajaliikenteen satama. Monilla toimialoilla yritysten liiketoiminta liittyy sataman toimintaan ja sen kautta kulkevaan tavara- ja matkustajaliikenteeseen. Helsingin sataman välilliset vaikutukset ovat merkittävän suuret ja ulottuvat lähes koko Suomeen.

Tutkimus tehtiin Helsingin Satama Oy:n toimeksiannosta ja siinä päivitettiin edellisen, vuonna 2017 niin ikään MKK:ssa tehdyn vaikuttavuustutkimuksen tiedot.

Tutkimusraportin voit ladata tästä.

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. +358 40 779 9482, tapio.karvonen[at]utu.fi

 

Portopia

Hankkeessa kehitettiin seurannan työkalupakki, jolla satamat, satamaoperaattorit ja muut satamasidonnaiset toimijat voivat hallinnoida omaa data- ja indikaattoriosiotaan verkossa toimivan käyttöliittymän kautta. Seurannan osa-alueita ovat markkinakehitys, sosio-ekonomiset indikaattorit, ympäristö ja turvallisuus, logistisen ketjun ja toiminnallisen tehokkuuden indikaattorit, sataman käyttäjäkokemus sekä hallinto.

Vrije Universiteit Brusselin (VUB) koordinoimassa tutkimuskonsortiossa oli mukana 10 yliopistoa sekä satama-alan toimijoita, mm. Euroopan satamien kattojärjestö ESPO. Nelivuotinen hanke kuului EU:n tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan.

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija, p. +358 40 580 2411, reima.helminen[at]utu.fi

 

MariePRO – Promoting Maritime ECVET Actions

MariePRO (09/2014 - 08/2016) aimed to smoothen the way for the Maritime Education and Training (MET) institutions towards implementing ECVET, the European Credit System for Vocational Education and Training. The ECVET system allows mutual recognition for credits gained in different European countries, opening doors for increased student mobility.  
 
The actions of the project included examining the differences between vocational MET in the partner countries, Finland, Germany, Italy, Malta, and the UK. Based on the results, a Catalogue of Best Practices on ECVET was produced to provide concrete tools for MET institutions, and an example syllabus for protection of the marine environment was drafted in order to pave the way for harmonization of syllabus contents in practice.


MariePRO partner consortium:
University of Turku - Centre for Maritime Studies (Coordinator), Finland
Centre for Factories of the Future, the UK
University of Bremen, Institute Technology and Education, Germany
ITTL Nautico San Giorgio, Italy
Mediterranean Maritime Research and Training Centre, Malta

For more information: Sari Nyroos, p. +358 40 779 493, sari.nyroos[at]utu.fi

Erasmus

 

Lähimerenkulun edistäminen

SPC Finland

SPC Finland  toimii Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Porissa. Se on osa Turun yliopiston Brahea-keskusta.

Lisätietoja: Riitta Pöntynen, erikoissuunnittelija, p. +358 40 351 0476

Merenkulun teemapalkinto

Teemapalkinnon myöntöperusteet

Merenkulun teemapalkinto luovutetaan vuosittain sellaiselle henkilölle tai taholle, joka on

- parantanut merenkulun toimintaedellytyksiä
- lisännyt merenkulun arvostusta
- kehittänyt yhteistyötä ja/tai
- lisännyt ulkoista näkyvyyttä.

Palkinnon myöntämisestä päättävät Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry – Rederierna i Finland rf, Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry, Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinsbefälsförbund ry ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.

Teemapalkinnon saajat

2020 palkintoa ei myönnetty

2019 Kari Välimäki

2018 Per-Olof Karlsson

2017 Jussi Mälkiä

​2016 Markku Mylly

2015 Thomas Franck

2014 Nils-Erik Eklund

2013 Helena Jaatinen

2012 Merimiespalvelutoimisto (MEPA)

2011 palkintoa ei myönnetty

2010 Juhani Vainio

2009 Heikki Nissinen

2008 Roger Jansson

2007 Erkki Kotiranta

2006 Raimo Kurki