Merenkulku, satamat ja merisidonnainen logistiikka

Viime vuosien aikana Suomeen liikennöivien alusten, etenkin lastilauttojen, osalta on ollut havaittavissa, että lastitilavuutta kasvatetaan aluksen pituutta ja leveyttä suurentamalla, kun taas samalla syväys ei kasva ainakaan merkittävästi. Tämän kehityksen vuoksi väylien mitoitus ei välttämättä enää täysin vastaa alusliikenteen tarpeita, vaikka kulkusyvyys riittäisikin, mikä aiheuttaa haasteita uuden sukupolven alusten sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus teki Väylävirastolle tutkimusselvityksen Suomeen liikennöivän aluskaluston kehitysnäkymistä ja aluskaluston kehityksen vaikutuksista vesiväyliin perustaksi seuraavan vaiheen analysointityölle.

Hanke valmistui keväällä 2022. Hankkeen loppuraportti on julkaistu Väyläviraston julkaisusarjassa: Väyläviraston julkaisuja 46/2022

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, puh. 040 779 9482

InCompEdu on Erasmus+ rahoitteinen hanke. Sen tavoitteena on työskennellä niiden haasteiden parissa, joita COVID-19-pandemiasta johtuva äkillinen siirtymä etäopetukseen aiheutti korkeakouluille EU:ssa. Hankkeessa identifioidaan hyviä käytäntöjä, tietoa ja kokemuksia, joita on syntynyt hankkeeseen osallistuvissa ja muissa yliopistoissa. Haasteet liittyvät sekä uusien digitaalisten taitojen omaksumiseen ja hallintaan että etäopetusjaksojen suunnitteluun ja toteutukseen.

InCompEdu'n kohderyhmänä ovat akateemiset opettajat ja yliopistojen opetukseen kanssa työskentelevä hallintohenkilökunta. Opintojaksoihin  ja opetusmetodeihin on pitänyt tehdä nopeita muutoksia.  Hankkeen toiminta kohdistuu toisaalta akateemisten opettajien digitaalisiin taitoihin, toisaalta uuteen osaamiseen, jota tarvitaan etäopintojaksojen tai etä- ja lähiopetuksen yhdistävien opintojaksojen toteutuksessa sekä innovatiivisessa opintosuunnitelman  suunnittelussa.

MKK koordinoi hankkeen työpakettia IO1, “Identification of problems and good practices with transferring academic teaching to on-line mode”. Osiossa toteutetaan kysely etäopetuksen haasteista, ja kootaan hyviä käytänteitä myös syventävien teemahaastattelujen avulla.

Toteutusaika: 1.4.2021 – 31.3.2023

Hankepartnerit:

• University of Gdańsk, Puola (koordinaattori)
• University of Rome, Italia
• University of Rijeka, Kroatia
• University of Alba Iulia, Romania
• University of Primorska, Slovenia
• Turun yliopisto, Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Yhteyshenkilö: Riitta Pöntynen I riitta.pontynen@utu.fi I p. 040 351 0476

MeriDiLogis pyrkii vähentämään kuljetusvahinkoja, edistämään kuljetusturvallisuutta ja lisäämään riskienhallintaa.

MeriDiLogiksen tavoitteena on tuottaa ajantasainen kuljetettavien tavaroiden pakkaamiseen ja suojaamiseen liittyvä meripakkausohje huomioiden kuorman varmistaminen ja merikuljetusten aiheuttamat haasteet ja rasitukset. Osana tätä toimintaa selvitetään kuljetusvahinkoja ja vaaratilanteita.

Tavoitteena on myös tuottaa lastaussuunnitteluun ja lastaukseen ohjeistusta tehostamaan kuljetusyksiköiden käyttöastetta ja lastaustilanteita.

Toimenpiteet tehdään tiiviissä yhteistyössä kuljetusketjujen eri osapuolien kanssa. Hankkeen tulokset tulevat olemaan vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Tältä pohjalta tavoitteena on käynnistää TKI-yhteistyötä ja jatkokehitystä tuotettavien materiaalien pohjalta hyödyntäen pelillistämistä, digitalisaatiota, automatisaatiota ja tekoälyä.

Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Lisätitetoja: Anne E. Suominen, erikoissuunnittelija, p. +358 40 779 9494

Hankkeen kotisivut: utu.fi/meridilogis/

SataDiLogis - Kuljetuslogistiikan turvallisuuden ja logistiikkasidonnaisen elinkeinotoiminnan edellytysten edistäminen ja yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Satakunnassa maakunnan rajat ylittävän T&K&I-yhteistyön pohjalta hyödyntäen pelillistämistä, digitalisaatiota, automatisaatiota ja tekoälyä sekä edistäen ja vahvistaen kansainvälistymistä.

Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. selvitys kuljetusvahingoista ja -logistiikan turvallisuudesta; kuljetusmuotokohtaiset informatiiviset ja osallistavat seminaaripäivät Satakunnassa ja vierailukohteissa; verkostojen luominen Satakuntaan sekä kv. vierailut ja yhteistyöverkostojen luominen.

Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä Rauman kaupungilta. Osatoteuttajina ja rahoittajina mukana ovat Tampereen korkeakoulusäätiö sr ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö.

Lisätitetoja: Anne E. Suominen, erikoissuunnittelija, p. +358 40 779 9494

Hankkeen kotisivut: utu.fi/satadilogis/

Facebook: Satadilogis

MKK teki syksyllä 2022 Turun Satama Oy:n tilauksesta taustaselvityksen Turun ja Puolan Gdynian välille suunnitellun ro-ro-matkustaja-alusyhteyden markkinapotentiaalista. Selvityksen painopiste oli rahtiliikenteessä, mutta myös matkustajien kiinnostusta mahdolliseen uuteen laivayhteyteen kartoitettiin.

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, puh. 040 779 9482

Varustamobarometri kartoittaa Suomen merenkulku- ja varustamoalan suhdannetilannetta ja -näkymiä. Se perustuu kyselyyn, joka kohdistetaan Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoille, tärkeimmille yhdistykseen kuulumattomille varustamoille ja joukolle Suomen meriliikenteen kannalta oleellisia ulkomaisia varustamoita, joilla on säännöllistä liikennettä Suomeen. Tätä varustamoiden ylimmältä johdolta kerättävään aineistoon perustuvaa barometria on toteutettu yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 osana MKK:n yhteydessä toimivan Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin toimintaa.

Viimeisin, vuoden 2021 Varustamobarometri toteutettiin yhteistyössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Suomen Varustamot ry:n sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Varustamobarometri 2021 julkistettiin keskiviikkona 19.1.2022 verkkotapahtumassa.

Varustamobarometri - Rederibarometern 2021 - julkaisu pdf-muodossa.

Varustamobarometrin esittely tiedotustilaisuudessa (pdf).

Mediatiedote suomeksi ja ruotsiksi.

Aiemmat varustamobarometrijulkaisut ovat saatavissa MKK:n julkaisusivulla.

Lisätietoja:

Sari Repka, p. 040 801 9206

Riitta Pöntynen, p. 040 351 0476, riitta.pontynen(at)utu.fi

Hankkeen tavoitteena oli ensisijaisesti parantaa yritysten varautumista merilogistiikan häiriöihin, erityisesti koskien Saaristomeren halki kulkevaa Turkuun ja Naantaliin johtavaa reittiä. Parempi varautuminen tukee yritysten toiminnan jatkuvuutta logistiikan disruptiotilanteissa. Toissijaisesti tavoitteena oli parantaa viranomaistoimijoiden valmiuksia tukea Varsinais-Suomen kärkitoimialojen resilienssiä logistiikkahäiriöissä. Samalla Saaristomeren meriväylien merkitys Varsinais-Suomen kärkitoimialoihin arvioitiin väylästön kehittämistarpeita.

Suomen Skandinavian suunnan kumipyöräliikenne on enenevästi kulkemassa Turun ja Naantalin satamien kautta. Covid19-pandemia osaltaan siirsi kuljetuksia Varsinais-Suomen satamiin Helsinki–Tukholma-liikenteen keskeytyksen vuoksi. Lisäksi lähivuosien kasvava aluskapasiteetti tullee vetämään lisävolyymeja Varsinais-Suomen satamiin. Täten Saaristomeren läpi kulkevan meriväylän merkityskin tulee kasvamaan.

Merikuljetusten häiriöitymisestä aiheutuisi vaikutuksia yrityssektoriin, myös maakuntaohjelmassa ja maakunnan selviytymissuunnitelmassa esiin nostettuihin kärkitoimialoihin. Hanke kohdistui maakunnalle keskeisiin toimialoihin, joita ovat elintarvikesektori, lääke- ja bioteollisuus ja meriteollisuus. Kaikkien näiden sektorien toiminta on riippuvainen toimivista ulkomaankaupan tavara- ja materiaalivirroista.

Hankkeessa selvittiin noin 20 yrityksen osalta häiriöskenaarion merkitys yritysten toiminnan jatkuvuudelle, resilienssikyvykkyyden nykytila, kriittisimmät prosessit häiriöskenaarion näkökulmasta ja tarkasteltiin palautumista edistäviä ratkaisuja, joilla häiriön vaikutusta yritysten toimitusketjuihin lievennetään. Lisäksi takasteltiin maakuntatason huoltovarmuuden viranomaisten ja muiden toimijoiden kenttää, johon talouselämän resilienssikin kytkeytyy.

Hankkeen tuloksena muodostui kokonaiskäsitys Varsinais-Suomen kärkitoimialojen (elintarvike-, lääke- ja bioteollisuus sekä meriteollisuus) resilienssistä, erityisesti Saaristomeren meriliikenteen häiriöitymisen näkökulmasta. Lisäksi analysoitiin Saaristomeren meriväyliä yhteistyössä Fintraffic VTS:n kanssa ja selvitettiin väylästön tilannekuvan parantamisen keinoja ja kustannuksia.

Hanke sai rahoitusta Varsinais-Suomen Liiton ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -määrärahasta ja Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:ltä. Hanke päättyi syksyllä 2022.

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija, puh. 040 580 2411

Raportti julkaistu MKK:n julkaisusarjassa

Satamainvestoinnit 2016–2025

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen satamiin vuosina 2016–2020 tehtyjen ja vuosille 2021–2025 suunniteltujen investointien määrä ja jakautuminen niin kohteittain kuin alueittain. Investointitiedot perustuvat satamanpitäjille ja satamaoperointiyrityksille syksyllä 2020 lähetettyyn kyselyyn. Tutkimus tehtiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimeksiannosta. Vastaava investointiselvitys on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen ja MKK vastasi sen laatimisesta nyt jo viidettä kertaa.

Tutkimusraportti on julkaistu Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä -julkaisusarjassa (1/2021).

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija

Reinforcing Eastern Finland-Estonia Transport Corridor (REFEC)

The project aimed at reinforcing the establishment of Eastern Finland-Eastern-Estonia transport corridor. The project outputs are focused mainly on concrete measures to support Loviisa-Kunda ferry connection. This includes port operative and investment planning, roadmap to comply the needed licenses and regulatory requirements, best practice transferred from similar connections in the BSR, ferry scheduling and route option plans, business model(s) with potential shipping companies, marketing plan and events to promote the connection. Furthermore the cargo potential of the corridor is analysed and the impact of the developed corridor is verified (reduced travel time, volume using the corridor and Loviisa-Kunda connection). 

REFEC reports: A 74 and A 77

Contact: Reima Helminen, Senior Researcher

Alusliikenteen yksikkökustannukset

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkevien lastialusten ja matkustaja-autolauttojen keskimääräiset yksikkökustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Tutkimus tehtiin Väyläviraston toimeksiannosta ja laskelmien tarkoituksena on toimia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelmien pohjatietona. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin MKK:ssa vuonna 2014.

Tutkimus valmistui keväällä 2020. Tutkimusraportti on julkaistu Väyläviraston julkaisusarjassa (49/2020).

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija

DigiPort - Satamasidonnainen data ja sen avoin hyödyntäminen

Vuonna 2019 päättyneessä hankkeessa uudistettiin digitalisaation ja avoimen tiedon avulla satamien liiketoimintamahdollisuuksia ja etsittiin satamille ja muille logistiikka-alan toimijoille uusia keinoja hyödyntää ja hyötyä digitalisaation murroksesta liiketoiminnassaan. Hankkeessa järjestettiin koulutustilaisuuksia ja työpajoja avoimesta tiedosta satamasidonnaisille yrityksille. Avattavan datan kartoitusta ja toteutusta pilotoitiin Turun ja HaminaKotkan satamien infrastruktuurin osalta.Digitalisaation vaikutuksia tulevaisuuden satamatoimintaan luodattiin tuottamalla erilaisia tulevaisuusmalleja. Satamatoiminnassa tapahtuvien innovaatioiden lisäksi huomioitiin myös muun meriklusterin kehitys (mm. miehittämättömät alukset).

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija

Hankkeen kotisivut: Merikotka DigiPort

Helsingin Sataman vaikuttavuus

Keväällä 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan Helsingin Satamaan liittyvät toiminnot työllistävät kerrannaisvaikutukset huomioiden yli 25 000 henkilöä. Satamatoimintojen taloudellisten kokonaisvaikutusten arvo on noin 4,1 miljardia euroa vuodessa. Helsingin Satama on Suomen suurin kappaletavaran ja matkustajaliikenteen satama. Monilla toimialoilla yritysten liiketoiminta liittyy sataman toimintaan ja sen kautta kulkevaan tavara- ja matkustajaliikenteeseen. Helsingin sataman välilliset vaikutukset ovat merkittävän suuret ja ulottuvat lähes koko Suomeen.

Tutkimus tehtiin Helsingin Satama Oy:n toimeksiannosta ja siinä päivitettiin edellisen, vuonna 2017 niin ikään MKK:ssa tehdyn vaikuttavuustutkimuksen tiedot.

Tutkimusraportin voit ladata tästä.

Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija

Portopia

Hankkeessa kehitettiin seurannan työkalupakki, jolla satamat, satamaoperaattorit ja muut satamasidonnaiset toimijat voivat hallinnoida omaa data- ja indikaattoriosiotaan verkossa toimivan käyttöliittymän kautta. Seurannan osa-alueita ovat markkinakehitys, sosio-ekonomiset indikaattorit, ympäristö ja turvallisuus, logistisen ketjun ja toiminnallisen tehokkuuden indikaattorit, sataman käyttäjäkokemus sekä hallinto.

Vrije Universiteit Brusselin (VUB) koordinoimassa tutkimuskonsortiossa oli mukana 10 yliopistoa sekä satama-alan toimijoita, mm. Euroopan satamien kattojärjestö ESPO. Nelivuotinen hanke kuului EU:n tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan.

Lisätietoja: Reima Helminen, erikoistutkija

MariePRO – Promoting Maritime ECVET Actions

MariePRO (09/2014 - 08/2016) aimed to smoothen the way for the Maritime Education and Training (MET) institutions towards implementing ECVET, the European Credit System for Vocational Education and Training. The ECVET system allows mutual recognition for credits gained in different European countries, opening doors for increased student mobility.  
 
The actions of the project included examining the differences between vocational MET in the partner countries, Finland, Germany, Italy, Malta, and the UK. Based on the results, a Catalogue of Best Practices on ECVET was produced to provide concrete tools for MET institutions, and an example syllabus for protection of the marine environment was drafted in order to pave the way for harmonization of syllabus contents in practice.

MariePRO partner consortium:
University of Turku - Centre for Maritime Studies (Coordinator), Finland
Centre for Factories of the Future, the UK
University of Bremen, Institute Technology and Education, Germany
ITTL Nautico San Giorgio, Italy
Mediterranean Maritime Research and Training Centre, Malta

For more information: Sari Nyroos

SPC Finland toimi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Porissa.