Meriklusterin kehittäminen
Meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa myös julkisen sektorin toimijoilla on oma roolinsa.
Suomen meriklusterin toimijakenttään voidaan sisällyttää varustamot, satamat, satamaoperaattorit ja muut satamatoimijat, meriteollisuus, uusiutuvan merellisen energian tuotanto, merirakentaminen, luokituslaitokset, rahoitus ja vakuutus, muut merenkulkuun liittyvät elinkeinot sekä julkinen sektori (mm. koulutus ja tutkimus, Merivoimat, Rajavartiolaitos ja Tulli).
Toteutettuja hankkeita
European Maritime Hotspots - Meriteollisuusalueiden kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö -hankkeen tavoitteena oli koota merkittävien eurooppalaisten meriteollisuusalueiden ryhmä, jonka kanssa yhteistyötä syvennettäisiin strategiselle tasolle. Yhteistyöllä vahvistetaan eurooppalaisen meriteollisuuden kilpailukykyä ja korostetaan meriteollisuutta merkittävänä strategisena toimialana.
Hankkeen myötä varsinaissuomalaisten merialan toimijoiden vaikuttavuus eurooppalaisilla areenoilla kasvaa. Hanke hyödyttää merellisiä elinkeinoja, erityisesti meriteollisuutta. Pitkäjänteisen TKI-toiminnan edellytyksiä Suomessa parannetaan verkottamalla julkisia toimijoita, korkeakouluja sekä muita oppilaitoksia suunnittelemaan yhdessä ratkaisuja meriteollisuuden kehittämistarpeisiin. Hankkeessa suunniteltiin yhteisiä toimenpiteitä erityisesti tutkimuksen, koulutuksen ja EU-tason vaikuttamisen tueksi.
Hankkeen aikana tehtiin tutustumis- ja verkostoitumismatkoja seitsemään maahan. Kohdealueina olivat:
- Liettuassa Klaipeda
- Kroatiassa Split
- Italiassa Friuli-Venezia-Giulian aluella Monfalcone ja Trieste
- Saksassa Hampuri ja Schleswig-Holsteinin osavaltion Flensburg
- Puolassa Pomeranian Gdansk ja Gdynia
- Espanjassa Baskimaan Bilbao ja Pasaia
- Ranskassa Pay de la Loiren alueen Nantes ja Saint Nazaire
Tapaamiset antoivat hyvän kuvan meriteollisuuden tilanteesta eri puolilla Eurooppaa ja avasivat mahdollisuuden yhteistyön tiivistämiseen ja yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Yhteinen tekeminen nähdään posiitiivisena asiana kaikkialla ja alueellisista painopiste-eroista huolimatta meriteollisuuden tulevaisuudessa on yhteisiä haasteita ja kehittämistarpeita. Alueet ovat myös toistensa kilpailijoita, mikä lisää tarvetta löytää eri alueita hyödyttäviä kumppanuusmuotoja.
Hankkeen koordinaattorina toimi Turun ammattikorkeakoulu. Turun yliopiston Brahea-keskuksen MKK:n lisäksi muut toteuttajat olivat Turku Science Park Oy, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto.
Hanke käynnistyi 1.9.2020 ja sen oli alunperin tarkoitus päättyä 31.12.2021. Pandemiatilanne kuitenkin merkittävästi viivästytti kansainvälisten yhteyksien luomista ja tapaamisia ja sen vuoksi hankkeelle saatiin jatkoaikaa 31.12.2022 saakka.
Hanketta rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ja sen kokonaisbudjetti oli 189 900 euroa.
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. 040 779 9482
Suomalaiseen meritietoon pääsee nyt käsiksi yhdestä verkko-osoitteesta. Itämeri.fi-sivuston alle on koottu useiden suomalaisten laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita.
Itämeri.fi-palvelun eri osioissa voi tutustua muun muassa Itämeren luontoon ja sen muutoksiin, merentutkimuksen eri osa-alueisiin ja tutkijoiden työhön sekä Itämeren yhteiskunnallisiin kytköksiin. Palvelu on tarkoitettu kaikille merestä kiinnostuneille, ja se tarjoaa tietoa myös meriasioiden parissa toimiville eri ammattiryhmille, kuten opettajille, merialuesuunnittelun ammattilaisille ja toimittajille. Sivustossa on panostettu merellisen tutkimusdatan visualisointiin ja hyvään käytettävyyteen.
Turun yliopiston Brahea-keskus on vastannut pääosin merelliset elinkeinot -osion sisällön tuotannosta. Luonnonvarakeskus on osallistunut osion tuotantoon vastaamalla ammattikalastusta ja sinistä biotaloutta koskevan tiedon tuottamisesta. Osiosta löytyy ajantasaista tietoa meriklusterin toiminnasta, merkityksestä sekä sen tuoreimmat taloudelliset tunnusluvut.
Itämeri.fi-sivuston meritiedon ovat tuottaneet Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Museovirasto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Palvelun rakentamista on rahoittanut Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja työtä on koordinoinut Suomen ympäristökeskus. Palvelu on käytettävissä kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Hankkeessa on toteutettu myös Meriopas-sivusto josta löytyy ajantasaista tietoa merellä liikkujan käyttöön.
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. 040 779 9482
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on toteuttaa 30 opintopisteen Merialan erikoistumiskoulutus. Hankeaika on 1.3.2021 - 31.5.2023.
Koulutus on tarkoitettu meriteollisuudesta, meri-, satama- ja logistiikka-alasta kiinnostuneille henkilöille, jotka ovat suorittaneet korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon, aiemman opistoasteen tutkinnon, muun soveltuvan korkeakoulututkinnon tai vastaavan osaamisen muulla tavoin saavuttaneille.
Merialan erikoistumiskoulutus toteutetaan ajalla 1.11.2021 - 31.3.2023. Koulutuksen tuottavat viisi merialan oppilaitosta:
Turun yliopisto Teknillinen tiedekunta
Turun yliopisto Brahea keskus / MKK
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Yrkehögskolan Novia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja: koulutuspäällikkö Eija Velin, eija.velin@utu.fi, p. 050 531 1600
Merimerkit-ryhmähankkeen päätavoitteena on vahvistaa meriteollisuusyritysten kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja resilienssiä tuottamalla uusia ratkaisuja verkostossa tapahtuvan vastuullisuutta tukevan innovoinnin edistämiseksi huomioimalla rakennettavien toimintamallien taloudelliset, ympäristölliset ja liiketoimintakohtaiset painotukset.
Tavoitteeseen pyritään tiivistämällä erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomen alueen yritysten välistä ylimaakunnallista yhteistyötä seuraavien osatavoitteiden kautta:
1. Meriteollisuuden nykytila-analyysi eli kartoitusten ja selvitysten tekeminen meriteollisuuden tilanteesta kotimaassa sekä ulkomailla
2. Kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien edistäminen
3. Meriteollisuusverkoston uudet toimintamallit ja innovointi
4. Viestintä ja tiedonjakaminen
Hankkeen päätoteuttaja on Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (Päijät-Häme) ja Turun yliopisto on osatoteuttaja (Satakunta ja Varsinais-Suomi).
Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-31.12.2025. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Lisätietoja: Anne E. Suominen, erikoissuunnittelija, puh. 040 779 9494
Meriklusteriyritysten merisektorin toimintojen kokonaisliikevaihto oli 11,7 miljardia euroa vuonna 2020. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 19 %. Merisektorin kokonaishenkilöstömäärä väheni 17 % ollen 40 500 henkilöä.
Meriteollisuusyritysten kokonaisliikevaihto oli 7,7 mrd. euroa, mikä tarkoittaa 15 %:n pudotusta edellisestä vuodesta. Meriteollisuusyritykset työllistivät vuonna 2020 yhteensä 25 400 henkilöä merisektoriin liittyvässä liiketoiminnassaan.
Varustamoiden ja muiden merenkulkuun liittyvien elinkeinojen muodostaman toimialaryhmän liikevaihto oli 2,2 mrd. euroa, mikä oli peräti 41 % pienempi kuin edeltävänä vuotena.
Satamatoimintojen liikevaihto pysyi suunnilleen ennallaan ollen 1,6 miljardia euroa. Satamissa käsitelty tavaramäärä kuitenkin väheni vuonna 2020, koska ulkomaan merikuljetusten määrä laski 5,2 %. Tavaramäärä jatkoi jo kolmatta vuotta peräkkäin vähenemistään myös vuonna 2021.
Henkilöstömäärät merisektoriin liittyvissä toiminnoissa vähenivät kaikissa toimialaryhmissä, meriteollisuudessa noin 14 %, merenkulkuelinkeinoissa peräti 27 % ja satamatoiminnoissa 12 %.
Turun yliopiston Brahea-keskus on toteuttanut meriklusterin tunnuslukujen päivitystyön Meriteollisuus ry:n, Suomen Varustamot ry:n, Suomen Satamaliitto ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n toimeksiannosta.
Tarkemmat tiedot tutkimuksen tuloksista: Meriklusterin tunnusluvut 2020 ja kehitys 2007-2020
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. 040 779 9482
Meriklusterin yritykset Varsinais-Suomessa joutuivat COVID-19 -pandemian koettelemiksi kuten monet muut alat alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Varustamot joutuivat pakostakin luomaan uusia hygieniakäytäntöjä ja virusturvallisia toimintatapoja. Telakat puolestaan laajoine toimittajaverkostoineen edustavat virusturvallisuuden kannalta varsin haasteellista työympäristöä, jossa työntekijöitä on paljon ja työvoima on monikulttuurista ja liikkuvaa. Edelleen meriklusterin osalta satamat ovat tyypillisiä monitoimijaympäristöjä, joissa työntekijät edustavat eri organisaatioita, kansallisuuksia ja kulttuureita. Tällaisissa työympäristöissä terveysturvallisuus erityisesti vielä korostuu eri toimijoiden kriittisten rajapintojen kautta.
Terveysturvalliset toimintatavat on syytä nivoa yritysten arkeen, ja tilanteen tasaannuttuakin on hyvä säilyttää valmius tehostettuihin hygieniatoimiin. Näin varmistetaan tuotannon ja palveluiden jatkuvuus sekä nykyisessä, pitkittyneessä pandemiatilanteessa että jatkossa mahdollisissa vastaavissa olosuhteissa siten, että yrityksen toiminta voi jatkua keskeytyksettä ja häiriöttä. Parhaimmillaan tällaisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa kilpailuetua.
Terveysturvallinen meriklusteri -hankkeessa luotiin uusia toimintatapoja ja ratkaisuja tartuntojen ehkäisemiseksi työpaikoilla terveysteknologian keinoin. Hankkeen tavoitteena oli Varsinais-Suomen meriklusterin yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyössä löytää innovatiivisia ja liiketoimintakelpoisia terveysturvallisia toimintatapoja.
Hankkeen alussa selvitettiin konkreettinen ja yksityiskohtainen tilannekuva kohdeyritysten akuuteista haasteista COVID-19 -kriisistä selviytymiseksi ja kasvun edellytysten varmistamiseksi digitaali- ja terveysteknologian tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta. Tämän jälkeen järjestetettiin kohdeyritysten tarpeisiin räätälöityjä, teemoitettuja etätyöpajoja sekä tuotettiin koulutuspaketteja.
Hanketta toteuttivat Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus yhdessä Turku Science Park Oy:n kanssa ajalla 1.4.2021 - 31.5.2022.
Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen liitto, Turku Science Park Oy ja Turun yliopisto. Hanke sai rahoitusta ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -määrärahasta, jota käytetään koronakriisistä elpymiseen ja jälleenrakennukseen liittyviin toimenpiteisiin.
Lisätietoja: Sari Nyroos, koulutuspäällikkö, puh. 040 779 9493
Tutkimuksessa selvitetään Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudelliset vaikutukset.
Vastaava tutkimus on tehty kahdesti aiemmin, vuosina 2017 ja 2019. ”On hyvin mielenkiintoista verrata uuden tutkimuksen tuloksia aiempiin ja nähdä, miten Turun telakan vaikutukset ovat muuttuneet niin alueellisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla”, sanoo tutkimuksen toteuttamisesta vastaava erikoistutkija Tapio Karvonen. Tutkimuksessa hyödynnetään tilinpäätös- ja muuta tilastoaineistoa, mutta tietoa kerätään telakalta saatavan datan lisäksi myös telakan toimittajayrityksille suunnattavalla kyselyllä. Tutkimus tehdään syksyn 2022 aikana ja tulokset julkistetaan tammikuussa 2023.
Turun telakan suora ja välillinen työllisyysvaikutus Suomessa jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2021 vuoteen 2018 verrattuna. Työllisyysvaikutusten kasvu Suomessa viime vuosina liittyy suurimmalta osin telakan kokonaistyöllistävyyden nousuun. Suomessa suora ja välillinen työllisyysvaikutus kasvoi 13 prosenttia ollen lähes 9 000 henkilötyövuotta. Telakan ja sen suorien toimittajayritysten telakan tuotantoon liittyvä yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 2,1 miljardia euroa. Kasvua viimeisen kolmen vuoden aikana oli syntynyt yhdeksän prosenttia.
”Telakan toimittajaverkosto on laajennut viimeisen kolmen vuoden aikana noin sadalla yrityksellä, ja toimitusten kokonaisarvo noussut noin neljä prosenttia. Tästä syntyy kasvua suomalaisten työllisyyteen, vaikka ulkomaisten toimittajien osuus on myös kasvanut”, avaa lukuja Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen.
Tulosraportti suomeksi ja ruotsiksi.
Tutkimus tehtiin Meyer Turku Oy:n ja Turun kaupungin tilauksesta.
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija, p. 040 779 9482
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, joka yhdistää osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin käytettävät voimavarat maakunnassa. Verkostossa ovat tässä vaiheessa mukana Turun AMK, Turun yliopisto, toisen asteen ammatillista koulutusta edustavia oppilaitoksia, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen yrittäjät ja Turun kauppakamari. Kehittämistyössä on myös aktiivisesti mukana n. 25 varsinaissuomalaista yritystä eri toimialoilta.
Ennakointiakatemian tavoitteena on nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen tasoa osaamis- ja koulutustarpeen ennakoinnissa ja vahvistaa maakunnan yritysten tulevaisuudennäkymiä koskevan ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Maakunnan kärkiklustereiden (mm. meri-, konepaja- ja autoteollisuus- sekä ohjelmistoala) yritykset toimivat tässä kehittämistyössä edelläkävijöinä.
Maakunnan tasolla työelämän muutoksiin reagointi edellyttää yhteistä näkemystä sekä tiivistä vuoropuhelua elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä ovat murroksessa, jonka seurauksia kukaan ei voi tarkkaan ennustaa. Koulutustyöurien eri vaiheissa ja vuoropuhelun tiivistäminen elinkeinoelämän ja koulutuksen välillä ovat entistäkin tärkeämpiä muutosten hallitsemiseksi. Ennakointiakatemia kehittää työvoiman osaamistarpeiden systemaattista, verkostoyhteistyöhön perustuvaa ennakointitapaa, joka mahdollistaa koulutusorganisaatioiden joustavan ja ripeän reagoinnin työmarkkinoiden työvoimatarpeisiin. Näin yritykset saavat osaavaa ja tarpeisiinsa vastaavaa työvoimaa.
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia tekee myös valtakunnallista yhteistyötä maakuntien ennakointiryhmien verkostoissa ja osallistuu kansainväliseen tiedon ja kokemuksen vaihtoon. Suunnittelutyössä ovat olleet mukana maakunnan kärkiklustereiden (mm. meri-, konepaja- ja autoteollisuus- sekä ohjelmistoala) yritykset ja ne toimivat tässä kehittämistyössä edelläkävijöinä.
Yhteistyöverkostossa ovat tässä vaiheessa mukana Turun AMK, Turun yliopisto, ammatillista koulutusta edustavia oppilaitoksia (Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä), Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen yrittäjät ja Turun kauppakamari. Mukana on ollut myös kuntien elinkeinotoimista vastaavia tahoja Salosta, Uudestakaupungista, Loimaalta ja Turusta. Lisäksi kehittämistyössä on aktiivisesti ollut mukana n. 25 varsinaissuomalaista yritystä eri toimialoilta, esim. Alfons Håkans Oy, Aurajoki Oy, Dinolift Oy, Langship Oy, Lounea Oy, Meyer Oy, Pemamek Oy, Telia Company AB, Vahterus Oy, Vakka-Suomen Puhelin, Vallox Oy, WMP-Group, Yara Oy ja YTK.
Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian kotisivut
Lisätietoja: Eija Velin, koulutuspäällikkö, p. +358 50 531 1600
Älykäs ennakointi -hankkeessa lähestytään ennakointia erityisesti yritysten tarpeiden ja maakunnan työmarkkinoiden näkökulmasta. Hankkeessa toteutetaan yritysten ja koulutusorganisaatioiden välisiä kohdennettuja osaamisalakohtaisia työpajoja. Näiden tarkoituksena on suora tiedonsaanti opintopolkujen ja koulutusten suunnittelua sekä yritysten uudistumista ja liiketoiminnan kehittämistä varten. Hanke kohdistuu meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden yrityksiin Varsinais-Suomessa.
Hankkeen tavoitteena on hankkia ja jalostaa ennakointitietoa alan yrityksiä ja oppilaitoksia varten: yrityksille osaamisen kehittämiseksi ja oppilaitoksille koulutussisältöjen parantamista varten.
Älykäs ennakointi – kestävä kasvu -hanke ennakoi osaamistarpeita Varsinais-Suomessa, erityisesti valmistavassa- ja meriteollisuudessa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Novida. Osatoteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto/ Brahea-keskus ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Raseko. Varsinais-Suomen liitolla, Varsinais-Suomen ELY-keskuksella ja Varsinais-Suomen yrittäjät ry:llä on hankkeessa koulutusorganisaatioita tukeva ja hankkeen toteutusta ohjaava rooli. Älykäs ennakointi – kestävä kasvu 2020–2022 -hanke saa Euroopan sosiaalirahaston tukea 1.10.2020–30.9.2022.
Lisätietoja: Eija Velin, koulutuspäällikkö, p. +358 50 531 1600
ECOPRODIGI
ECOPRODIGI-hankkeen (Eco-efficiency to maritime industry processes in the Baltic Sea Region through digitalization) tavoitteena oli lisätä meriteollisuuden ja merikuljetusten ekotehokkuutta Itämeren alueella digitalisaation avulla. Mukana oli yli 20 tutkimuslaitosta, yritystä ja sidosryhmää. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia digiratkaisuja laivojen suorituskyvyn, lastauksen sekä telakkaprosessien tehostamiseen. Telakkaympäristöissä kehitettiin esimerkiksi prosessiohjauksen optimointiin liittyvää teknologiaa. Varustamoiden kanssa testattiin muun muassa sitä, miten 3D-skannausta voidaan hyödyntää laivojen lastauksen optimoinnissa. Lisäksi tuotettiin tiekartta merisektorin digitalisaation tukemiseksi, politiikkasuosituksia eri viranomaistahoille sekä koulutusta ja seminaareja alan yritysten digiosaamisen ja -verkostojen lisäämiseksi.
Hanke käynnistyi lokakuussa 2017 ja päättyi 31.12.2020. Hankkeen kotisivu: www.ecoprodigi.eu
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija
Turun telakan aluetaloudelliset vaikutukset 2019
Turun kaupunki ja Meyer Turku Oy tilasivat syksyllä 2019 Turun yliopiston Brahea-keskukselta tutkimuksen, jossa kartoitettiin Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudellisista vaikutuksia. Tutkimuksessa tehtiin myös vertailua edellisen, vuonna 2017 toteutetun katsauksen tuloksiin. Tutkimus laadittiin ensisijaisesti tilinpäätös- ja muuta tilastoaineistoa hyödyntämällä, mutta tietoja kerättiin myös telakan toimittajayrityksille suunnatulla kyselyillä. Tulosraportti
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija
Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri
Hankkeen tavoitteena oli lisätä kiertotalousosaamista meriklusterialan pk-yrityksissä ja edistää kiertotalouden liiketaloudellisia mahdollisuuksia ja ympäristöhyötyjä. Hanke toteutettiin ajalla 1.8.2016-31.8.2018. Hankkeessa tuotettiin oppimateriaalia Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -sivustolle. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä, ja ne soveltuvat sekä opettajien käyttöön että itseopiskeluun. Materiaaleissa teemoja lähestytään meriklusterisidonnaisten yritysten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin 25 opintopisteen laajuinen täydennyskoulutuskokonaisuus yhteistyössä meriklusteriin kuuluvien yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa. Opintosuunnitelma_Kiertotalous.pdf
Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -hankkeen rahoituksesta vastasivat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki.
Lisätietoja: Sari Nyroos, koulutuspäällikkö
Lounais-Suomen meriklusteri
Lounais-Suomen eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2017 noin 3,3 miljardiin euroon, mikä on neljännes koko Suomen meriklusterista. Meriklusteri työllistää Lounais-Suomessa suoraan yhteensä 11 400 henkilöä, mikä on myös noin neljännes koko Suomen meriklusterin henkilöstömäärästä. Meriklusteriyrityksiä alueella on noin 600. Lounais-Suomen meriklusteri on hyvin monipuolinen ja kaikki päätoimialaryhmät samoin kuin julkinen sektori ovat hyvin edustettuina.
Lounais-Suomen meriklusterin vuoden 2017 tilinpäätöstietoihin perustuva selvitys tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksessa keväällä 2019. Siitä vastasivat Tuomas Ranti, Mikko Grönholm ja Tapio Karvonen. Selvityksen tilaajina olivat ns. Loura-kaupungit Turku, Rauma, Pori ja Uusikaupunki.
Tutkimuksen tulosten esittely on ladattavissa tästä.
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija
MERIOSAAJAT
MERIOSAAJAT -hankkeessa saatettiin korkeakouluverkostossa syntyneen uusimman TKI-toiminnan ja osaamisen johtamiseen liittyvän tiedon Satakunnan alueen pienyritysten hyödyksi. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2016-28.2.2019. Hankkeessa tuotettiin oppimateriaalia pk-yrityksen projektinjohtamisesta, tuotannon johtamisesta, hinnoittelusta ja riskienhallinnasta. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät sivustolta: https://blogit.utu.fi/meriosaajat/.
Rahoittajina hankkeen mahdollistivat Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma sekä Rauman kaupunki.
Lisätietoja: Sari Nyroos, koulutuspäällikkö
Meriklusterin osaamiskeskittymät: nykytilanne ja ratkaisukeskeinen kehittäminen (MEROS)
MEROS-hankkeessa selvitettiin Suomen meriklusterin osaamisen tasoa ja sen kehittämistarpeita ja -toimenpiteitä. Tutkimus korostaa korkeatasoisen osaamisen merkitystä Suomen meriklusterin vahvuutena. Oppilaitosyhteistyö ja oppisopimusjärjestelmän kehittäminen sekä koko meriklusterin yhteistyö ovat tärkeitä osaamisen vahvistamisessa.
Monet tehtävät varsinkin meriteollisuudessa, mutta myös muilla meriklusterin toimialoilla ovat yhä vahvemmin projektimaisia, jolloin tarvitaan lisää tiimityötaitoja ja kykyä toimia eri yritysten muut-tuvissa verkostoissa. Joustavuus ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat. Tutkimus painottaa projektiosaamisen ja -johtamisen merkityksen kasvua. Moniosaamisen tarve nousee ammattiosaamisen rinnalle. Moniosaamista voidaan lisätä mm. muuntokoulutuksella.
Keskeisiä uusia osaamisaloja meriklusterin kaikilla sektoreilla ovat uudet teknologiat, digitalisaatio ja asiakasosaaminen. Automaation lisääntyminen maalla ja merellä vaatii uutta osaamista ja vanhan päivitystä. Ympäristöasiat ovat niin ikään koko klusteria koskeva teema. Tutkimuksen perusteella ympäristöosaamisen tarve laajenee ja kasvaa niin laivanrakennuksen ja energiankulutuksen eri prosesseissa sekä merellä että maissa kuin jätehuollossa, kiertotaloudessa ja merten suojelutoimissa.
MEROS-hanke toteutettiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja kauppakorkeakoulun sekä Aalto-yliopiston yhteistyönä 1.9.2018–30.6.2020. Hanke sai tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR).
Hankkeen tutkimusraportti on ladattavissa tästä
Lisätietoja: Tapio Karvonen, erikoistutkija
